Palvelut
|
Kattava oikeudellinen apu pk-yritykselle ja yrittäjälle Yrityksen ja liiketoiminnan sopimukset Uuden liiketoiminnan konseptointi Immateriaalioikeuksien hallinta Sukupolven- ja omistajanvaihdos Pääomansijoittajasuhteet ja rahoitusjärjestelyt Yrityskaupat ja yritysjärjestelyt |
Oikeudenkäynnit, riitojen ratkaisu ja sovittelu Start up -yrittäjän oikeudellinen tuki Rakentamis- ja kiinteistöoikeus Asunto- ja talokauppariidat Työnantajien oikeudellinen tuki Oikeudellinen apu henkilöasiakkaille Vahingonkorvausasiat |
Luotettavuus, asiantuntemus ja kokemusPPV Lex on oululainen juridisia palveluita tarjoava yritys. Asiantuntijoillamme on monipuolinen kokemus asianajotoiminnasta ja liiketoiminnan kehittämisestä. PPV Lexin palvelut kattavat kaikki liikejuridiikan keskeiset alueet. Tarjoamme korkealaatuista oikeudellista osaamista ja mutkatonta palvelua pk-yritykselle ja omistajayrittäjälle. Kaikissa tilanteissa toimintaamme ohjaa aina tinkimättömästi asiakkaan etu. Vahvuutemme on hyvä kotimaisen ja kansainvälisen pk-sektorin yritystoiminnan tuntemus, laaja toimialatuntemus sekä monipuolinen osaamis- ja kokemuspohja. |
Yleiset toimeksiantoehdot - General Terms of Assignment
Yleiset toimeksiantoehdot
Toimeksisaajaa koskevat tiedot
PPV Lex Law Firm Oy
Yleisten toimeksiantoehtojen soveltaminen
Toimeksiannossa noudatetaan näitä yleisiä toimeksiantoehtoja, jotka syrjäyttävät Toimeksiantajan muut mahdolliset palvelunhankintaehdot, ellei yksittäisen toimeksiannon osalta ole kirjallisesti toisin sovittu. Toimeksiantaja tarkoittaa näissä ehdoissa tahoa, joka antaa Toimeksisaajalle tehtävän suoritettavaksi.
Yhteyshenkilöt, resurssit ja yhteydenpito
Toimeksisaajan puolelta toimeksiannon yhteyshenkilönä toimii toimeksiantokohtaisesti sovittu lakimies. Toimeksiannossa voidaan lisäksi käyttää Toimeksisaajan muita lakimiehiä ja avustavaa henkilökuntaa sekä toimeksiannon sitä edellyttäessä alihankkijoita. Alihankkijan käytöstä sovitaan Toimeksiantajan kanssa.
Yhteydenpidossa voidaan käyttää salaamatonta sähköpostiyhteyttä. Toimeksisaajalta lähtevä sähköpostiliikenne suojataan vain, mikäli siitä on nimenomaisesti sovittu.
Luottamuksellisuus
Toimeksisaaja ja sen henkilökunta noudattaa ehdotonta luottamuksellisuutta Toimeksiannon hoitamisessa.
Toimeksisaaja on kuitenkin oikeutettu ilmaisemaan Toimeksiantajan nimen ja toimeksiannon laadun referenssitarkoituksessa paljastamatta kuitenkaan luottamuksellista tietoa. Toimeksiantaja voi milloin tahansa kieltää em. referenssikäytön ilmoittamalla asiasta kirjallisesti Toimeksisaajalle.
Lain rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017) mukaan Toimeksiantajan tuntemistietoja ja muita henkilötietoja voidaan käyttää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ja sen rikoksen, jolla rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen kohteena oleva omaisuus tai rikoshyöty on saatu, tutkintaan saattamista varten.
Palkkion laskutusperusteet ja maksuehdot
Toimeksisaajan oikeus palkkioon määräytyy kulloinkin voimassa olevan hinnaston, sopimuksen ja näiden ehtojen perusteella.
Palkkion laskutusperusteena on käytetty aika. Ellei muuta ole sovittu, tuntiveloitus on kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukainen. Palkkio veloitetaan kultakin alkavalta neljännestunnilta. Tavanomaiset toimistokulut sisältyvät palkkioon. Muut kulut veloitetaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Matkakulut veloitetaan toteutuneiden kustannusten mukaan, ottaen kuitenkin huomioon verovapaiden matkakustannusten enimmäismääristä annetut säännökset. Hintoihin lisätään laskutusvaiheessa voimassa olevan verokannan suuruinen arvonlisävero. Laskutus tapahtuu kuukausittain tai, mikäli tarkoituksenmukaista, tätä pitemmältä ajalta kerrallaan. Laskun maksuaika on 14 päivää. Toimeksisaajalla on lisäksi oikeus saada Toimeksiantajalta ennakkoa kuluihin ja palkkioon.
Mikäli palkkiolaskua ei ole maksettu sen eräännyttyä, Toimeksisaajalla on oikeus keskeyttää toimeksiannon täyttäminen ja oikeus kieltää toimeksiannon yhteydessä laadittujen asiakirjojen sekä muun materiaalin käyttö.
Selvyyden vuoksi todetaan, että Toimeksisaaja on oikeutettu saamaan Toimeksiantajalta palkkion ja kulujen korvauksen, vaikka Toimeksiantajan vakuutusyhtiö ei niitä korvaisi. Toimeksisaaja on oikeutettu laskuttamaan Toimeksiantajaa suoraan myös siinä tapauksessa, että Toimeksiantajalla on oikeusturvavakuutus, ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu.
Vastuu
Toimeksisaaja vastaa siitä, että toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet ja neuvot perustuvat asiaa hoitavan lakimiehen parhaaseen oikeudelliseen tietämykseen ja että ne hänen kokemuksen mukaan ovat tuossa tilanteessa omiaan parhaiten edistämään Toimeksiantajan etua. Toimeksisaaja ei kuitenkaan voi taata, että toimenpiteet ja neuvot aina johtavat Toimeksiantajan haluamaan lopputulokseen.
Vastuu toimeksiannon hoitamisesta on rajoitettu. Vastuu on enintään Toimeksisaajan vastuuvakuutuksesta katettava määrä. Toimeksisaajalla on OP Vakuutus Oy:n myöntämä 1 530 000 euron varallisuusvastuuvakuutus. Varallisuusvastuuvakuutus on voimassa ETA-alueella. Vakuutuksen maantieteellisen kattavuuden ulkopuolella Toimeksisaajan vastuu on rajattu kyseisen toimeksiannon laskun viisinkertaiseen määrään.
Edellä mainittu vastuunrajoitus ei kuitenkaan kata tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutettua vahinkoa.
Toimeksisaaja ei vastaa toimenpiteistä ja/tai neuvoista, jotka kolmas taho, kuten esimerkiksi alihankkija, antaa. Toimeksiantajan oikeus vahingonkorvaukseen alihankkijalta määräytyy tällaisen tahon soveltaman vastuunrajoitusehdon mukaisesti.
Mikäli vahinko aiheutuu Toimeksisaajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta seikasta (ns. force majeure), Toimeksisaaja on vastuusta vapaa. Vastaavasti Toimeksisaaja vapautuu toimintavelvollisuudestaan ylivoimaisen esteen ajaksi.
Toimeksisaajan lakimiehet ja osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti hoidettavanaan olevasta toimeksiannosta johtuvista velvoitteista.
Erimielisyydet
Toimeksisaajan lakimiehet on merkitty oikeudenkäyntiavustajalautakunnan pitämään julkiseen oikeudenkäyntiavustajaluetteloon. Toimeksisaajan lakimiehet noudattavat toiminnassaan luvansaaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevia säännöksiä.
Luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan antamasta palvelusta voi kannella riippumattomalle valvontalautakunnalle. Kantelu on tehtävä kirjallisesti, ja se on toimitettava valvontalautakunnalle. Valvonta-asian käsittelyn tarkoituksena on selvittää, onko luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja kantelussa tarkoitetussa tehtävässään toiminut häntä velvoittavien ammattieettisten normien mukaisesti. Valvontalautakunnan yhteystiedot ovat seuraavat: Valvontalautakunta PL 13, 00101 Helsinki, info@valvontalautakunta.fi.
Toimeksiantoa koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla. Mikäli neuvottelu päättyy tuloksettomana, riitaisuudet ratkaistaan lain mukaan toimivaltaisessa käräjäoikeudessa.
Toimeksiantosuhteeseen sovelletaan Suomen lakia lukuun ottamatta sen lainvalintaa koskevia säännöksiä.
Nämä yleiset toimeksiantoehdot on laadittu suomeksi ja englanniksi. Mikäli suomenkielinen ja englanninkielinen versio poikkeaa jossain suhteessa toisistaan, suomenkielinen versio on määräävä.
Ehtojen voimassaolo
Yleiset toimeksiantoehdot ovat voimassa toistaiseksi. Toimeksisaaja pidättää oikeuden muuttaa voimassaolevaa hinnastoaan.
Ellei erikseen ole kirjallisesti sovittu, Toimeksiantaja voi päättää toimeksiannon koska tahansa ilmoittamalla siitä Toimeksisaajalle.
Toimeksisaajalla on oikeus päättää toimeksianto, jos Toimeksiantaja menettelee vilpillisesti, Toimeksisaajan palkkiolaskua ei ole maksettu sen eräännyttyä, Toimeksiantajan ja Toimeksisaajan välille syntyy luottamuspula tai muuten ilmenee erityinen syy toimeksiannon päättämiseen.
General Terms of Assignment
Assignee
Application of General Terms of Assignment
These General Terms of Assignment shall be followed in assignments and supersede the Assignor’s possible other service procurement terms, unless agreed upon otherwise in writing for a specific assignment. In these General Terms of Assignment, the Assignor refers to a party that assigns a task to the Assignee.
Contact Persons, Resources and Communications
A lawyer appointed to the assignment acts as the Assignee’s contact person for the assignment. In addition, the Assignee’s other lawyers and assisting personnel, and, where required by the assignment, subcontractors, can be used in the assignment. The use of a subcontractor will be agreed with the Assignor.
An unencrypted e-mail connection can be used as a means of communication. E-mail messages sent by the Assignee shall only be encrypted if this has been expressly agreed upon.
Confidentiality
The Assignee and its personnel observe strict confidentiality in carrying out the assignment.
However, the Assignee has the right to state the name of the Assignor and the type of the assignment for reference purposes, provided that it does not disclose any confidential information. The Assignor can at any time prohibit the use of the information for reference purposes by informing the Assignee in writing.
Pursuant to the Act on Preventing Money Laundering and Terrorist Financing (444/2017), the Assignor’s identification data and other personal data can be used to prevent, detect and investigate money laundering and terrorist financing as well as to subject to investigation of money laundering and terrorist financing and the crime through which the property subjected to money laundering and terrorist financing or the proceeds of crime was obtained.
Fee Invoicing Criteria and Terms of Payment
The Assignee’s right to charge a fee is based on a valid price list, agreement and these Terms.
The charging criterion is the time spent on the assignment. Unless agreed upon otherwise, the hourly fee rate is based on a currently valid price list. The fee is charged from every starting 15 minutes. The fee includes normal office costs. Other expenses are charged according to actual costs. Travel expenses are charged according to actual costs, taking into consideration, however, provisions concerning the maximum sum of tax-free travel costs. Value-added tax according to the tax rate valid at the time of invoicing is added to the prices. Invoicing takes place on a monthly basis or, where practicable, over a longer period at a time. The term of payment is 14 days. Furthermore, the Assignee has the right to charge from the Assignor advance payment covering the fee and compensation for its expenses.
While any Assignee´s fee remains overdue, The Assignee has the right to withhold completing the assignment and to prohibit the use of all material the Assignee has elaborated when executing the assignment.
For the avoidance of doubt, it is stated that the Assignee has the right to charge the fee and compensation for its expenses from the Assignor even if these were not covered by the Assignor’s insurance company. The Assignee also has the right to invoice the relevant costs directly from the Assignor in cases where the Assignor has a legal expenses insurance, unless expressly agreed upon otherwise.
Liability
The Assignee shall ensure that the measures taken and advice given as part of the assignment are based on the best legal knowledge of the lawyer taking care of the assignment, and that they best promote the Assignor’s interest in that particular situation, based on the lawyer’s experience. However, the Assignee cannot guarantee that the measures and advice will always lead to the outcome desired by the Assignor.
The liability for completing the assignment is limited to the amount covered by the Assignee’s liability insurance. The Assignee holds a liability insurance of EUR 1,530,000, issued by OP Vakuutus Oy. The geographical coverage of the liability insurance is the European Economic Area (EEA). Outside the geographical coverage of the insurance, the Assignee’s liability is limited to the sum of the invoice for the assignment, multiplied by five.
However, the above liability limitation does not cover damage caused intentionally or through gross negligence.
The Assignee is not liable for any measures taken and/or advice given by a third party, such as a subcontractor. The Assignor’s right to receive damages from the subcontractor is determined on the basis of the liability limitation clause applied by the subcontractor.
If the damage is due to a cause beyond the Assignee’s scope of influence (a force majeure event), the Assignee is exempted from liability. Similarly, the Assignee is exempted from its obligation to act during the force majeure event.
The Assignee’s lawyers and shareholders have no personal liability for the obligations derived from the assignment that they are taking care of.
Disputes
The Assignee’s lawyers are recorded in the public legal counsel register held by the The Legal Counsel Board. In their work, the Assignee’s lawyers follow the rules concerning licensed legal counsels.
An appeal can be filed to the impartial Disciplinary Board concerning a service provided by a licenced legal counsel. The appeal must be filed in writing and submitted to the Disciplinary Board. The purpose of handling a disciplinary matter is to investigate whether the licenced legal counsel has followed binding professional and ethical standards that apply to him/her. Contact information of the Disciplinary Board: Valvontalautakunta PL 13, 00101 Helsinki, info@valvontalautakunta.fi.
Disputes concerning an assignment shall primarily be settled through negotiations. If the dispute cannot be settled through negotiations, however, it shall be settled by a legally competent district court.
The assignment relationship shall be subject to Finnish law, except for its provisions concerning the choice of law.
These General Terms of Assignment have been drawn up in Finnish and in English. If there is inconsistency between the Finnish and the English versions, the Finnish version shall have priority.
Validity of the Terms
These General Terms of Assignment shall remain valid until further notice. The Assignee reserves the right to change its valid price list.
Unless separately agreed upon in writing, the Assignor can terminate the assignment at any time by informing the Assignee of this.
The Assignee has the right to terminate the assignment if the Assignor acts fraudulently, the Assignee´s fee remains overdue, there is a lack of trust between the Assignee and the Assignor or there is some other special reason due to which the assignment has to be terminated.
Tiimi
Ajankohtaista
- Yhdistysten sääntely keventyi
- Yritys, kiinnitä huomiota ympäristöväittämiin!
- Työntekijöiden kilpailukieltoehtoja uudistetaan 1.1.2022 lukien
- Koronavirus iski yrityksiin – mitä nyt tehdään?
- Vastuun samastaminen osakeyhtiössä
- Puistolan naiset luotettavampia kuin Kalliotekniikka Oy:n mittarit
- Yrityskauppaa käy – Pohjanmaan Talotekniikka vaihtoi omistajaa
- Yrittäjä, sukupolvenvaihdoksen aika on nyt!
- Missä ajassa työtodistus on annettava?
- Yrittäjä – liikesalaisuuksien suoja on muuttunut
- Kiinteistön virheeseen on reagoitava nopeasti
- Saako työntekijä olla mitä mieltä tahansa?
- Rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän vastuista tulee sopia
- Vinkkejä sopimusprosessiin! Ota kirjallinen yhteistyömateriaali talteen
- Tietosuojailmoitus ja tietoa evästeiden käytöstä verkkosivulla
- Uuden asunnon kauppa: vuositarkastus
- Pitkän yhteistyön päättymisen ehdot voidaan määrätä tuomioistuimessa
- Eurolla ratkaisijaksi osakeyhtiössä
- Uuden asunnon kauppa: Virhe uudessa asunnossa
- Uuden asunnon kauppa: Asunto-osakeyhtiön hallitus huolehtii, että uuden rakennuksen virheet korjataan
- Omistajien hyvä keskinäinen dynamiikka takaa yhtiön menestyksen
- Dronen käyttö metsästettävän riistan etsimisessä
- Omia kaupparekisteritietoja kannattaa seurata
- Digitaalinen jäämistö - kuka saa lukea vainajan sähköposteja?
- Työntekijät vastustamassa aktiivimallia – miten käy palkanmaksun?
- Ovatko yrityksenne sopimukset ajan tasalla?
- Hallituksen varajäsenen vastuusta
- Valheellisen tiedon jakaminen ja levittäminen
- Sosiaalinen media työpaikoilla kiinnostaa työnantajia
- Huomiota vuokrasopimusten sisältöön
- Yhdistystoimintaan liittyvää oikeuskäytäntöä
- Kokemuksia oikeudenkäynnistä Ranskassa
- Yrityskaupparintamalla vipinää
- Kivisydän käyttöön – vinkki kiinteistönomistajille
- Identiteettivarkaus rangaistavaksi
- Yrityksen liikesalaisuuksien suojasta oikeudenkäynnissä
- Tilintarkastajan huolimattomuus ja vahingonkorvausvastuu
- Hammaslääkäriasemalla oli oikeus estää hammaslääkärin työskentely irtisanomisaikana
- PPV Lex on valittu Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n asiantuntijaksi
- Valokuvan linkittäminen internetsivulle
- Korkein oikeus ei katsonut työsopimuksen kilpailukieltoa perustelluksi
- Kullankaivaja päihitti Metsähallituksen hovioikeudessa
- Ennen yhteistoimintaneuvotteluiden päättymistä voidaan valmistella eri vaihtoehtoja
- Anssi Puutio on hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)
- Yrityskaupassa kannattaa käyttää asiantuntijaa
- Perintöverosopimuksen vanha tulkinta paljastui virheelliseksi
- KKO:n päätös arvonnousun leikkaamisen ajankohdan katkaisemisesta kaavoitusasioissa
- Risto Uimonen: Kohu on oikeudenmukaisuutta
Korkein oikeus ratkaisi kesäkuussa mielenkiintoisen tapauksen, jossa oli kysymys käyttöoikeussopimuksen irtisanomisesta (KKO:2023:41). Tapauksessa henkilö omisti vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset, jotka olivat sijainneet yli sata vuotta erään yhtiön nykyisin omistamalla kiinteistöllä. Yhtiö vaati kanteellaan rakennusten poistamista kiinteistöltä vetoamalla siihen, että sillä oli oikeus irtisanoa kyseinen käyttöoikeus. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että irtisanomisoikeutta ei ollut.
Asiassa oli riidatonta, että rakennusten pysyttäminen toisen maalla oli perustunut vähintään kiinteistönomistajan suostumuksen nojalla syntyneeseen konkludenttiseen sopimukseen. Koska kyseisenlaista pysyttämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä ei ole, asiaa arvioitiin yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden avulla.
Korkein oikeus totesi, että pysyttämisoikeuden voimassaoloaikaa ja irtisanomisen edellytyksiä on arvioitava tapauskohtaisesti silloin, kun nimenomaista sovittua aikamääräystä ei ole osoitettavissa. Arvioinnissa keskeistä on se, mitä osapuolet ovat sopimuksen tarkoituksesta muutoin sopineet tai mitä sopimuksentekohetkellä vallinneiden olosuhteiden perusteella voidaan otaksua osapuolten tarkoittaneen.
Korkeimman oikeuden arvion mukaan asiassa ei esitetty riittävää selvitystä siitä, että rakennusten pysyttämisoikeutta koskevat olosuhteet olisivat sen enempää kiinteistön omistavan osapuolen kuin rakennusten omistajien kannalta muuttuneet niin olennaisesti, että yhtiöllä olisi oikeus pysyttämisoikeuden irtisanomiseen. Rakennusten pysyttämisoikeus oli edelleen tarpeellinen eikä siitä yhtiölle aiheutuva haitta ollut myöskään olennaisesti lisääntynyt sopimuksen syntyajankohtaan verrattuna. Täten yhtiön kanne tuli hylätyksi.
Tilanne oli päässyt syntymään, koska mitään käyttöoikeussopimusta ei oltu laadittu. Irtisanomistarpeen ilmaantuessa vasta vuosisata myöhemmin, on tilanne luonnollisesti hankala ja osapuolten alkuperäiset tarkoitukset ajan kulumisen vuoksi vaikea selvittää. Onneksi nykyään kunnollisten sopimusten merkitys ymmärretään ja niitä käytetään vastaavien tilanteiden välttämiseksi ja jälkipolvienkin elämän helpottamiseksi.
PPV Lex auttaa sopimiseen liittyvissä ongelmissa!
Yhdistyslain uudistuminen helmikuussa 2023 paransi yhdistysten toimintamahdollisuuksia ja kevensi niiden hallintoa. Erityisesti yhdistysten päätöksenteosta tuli joustavampaa hallituksen päätösvallan delegointimahdollisuuksien laajentumisen myötä. Jatkossa yhdistykset voivat myös hyödyntää digitaalisia palveluita tehokkaammin jäsenyyksiin liittyvissä asioissa.
Hallituksen päätösvallan delegointimahdollisuudet laajenivat jäseneksi ottamisen ja eroilmoitusten vastaanottamisen osalta. Nyt yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi delegoida jäseneksi ottamista koskevan päätöksenteon siten, että hallitus päättää vain hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä. Lisäksi hallitus voi nyt päättää, että eroilmoituksen voi ottaa vastaan muukin taho kuin hallitus ja, että ilmoituksen voi tehdä myös muulla todisteellisella tavalla kuin kirjallisesti.
On huomattava, että jäseneksi ottamisen ja eroilmoitusten vastaanottamisen delegointi edellyttää nimenomaista sääntömääräystä. Yhdistyksen säännöissä voidaan tarkemmin määrätä, mille tahoille hallitus voi delegoida päätöksentekoa sekä rajata niitä tahoja, jotka hallitus voi valtuuttaa päättämään jäsenhakemuksen hyväksymisestä. Yhdistyksen säännöissä voidaan myös rajoittaa eroilmoituksen toimittamistapoja yhdistyksen tarpeiden mukaisesti.
Myös jäsenten vaikutusmahdollisuuksia on nyt mahdollista parantaa, kun jäsen- ja liittoäänestystä voidaan jatkossa käyttää myös hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valintaan, mikäli äänestystavasta vain määrätään yhdistyksen säännöissä.
Yhdistysten olisikin nyt aika käydä sääntönsä läpi ja muokata niitä siten, että lain suomat uudet mahdollisuudet olisivat käytettävissä ja vastaisivat yhdistyksen nykyisiä tarpeita.
PPV Lex:n asiantuntijat auttavat yhdistyksiä juridisissa asioissa – ota yhteyttä!
Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta on tammikuussa 2023 antanut historiansa ensimmäisen suosituksen. Kyseinen suositus koskee ympäristöväittämien käyttämistä yritysten markkinoinnissa. Ympäristöväittämällä tarkoitetaan väittämää, jossa viitataan tuotteen (=tavara tai palvelu) ympäristövaikutuksiin tai esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviin seikkoihin. Ympäristöväittämien käyttö on yleistynyt viime vuosina kuluttajien tullessa yhä ympäristötietoisimmiksi mutta niitä käytetään kuitenkin verrattain huolimattomasti.
Liiketapalautakunnan mukaan ympäristöväittämää voi käyttää ainoastaan silloin, kun markkinoitavassa tuotteessa on jotakin ympäristövaikutuksiltaan kertomisen arvoista. Mikäli tuote todennettavasti kuormittaa ympäristöä olennaisesti vähemmän kuin muut vastaavat tuotteet, sen markkinoinnissa voidaan käyttää ympäristöväittämiä. Tällöinkin niiden selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota välttäen yleisiä, yksilöimättömiä ja moniselitteisiä ympäristöväittämiä. Ympäristöväittämiä arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja olennaista on niiden luoma kokonaisvaikutelma. On suositeltavaa, että ympäristöväittämien käyttämistä harkitseva yritys perehtyy aina ensin Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöjen ympäristöväittämiä koskeviin pelisääntöihin.
Jos yritys havaitsee, että sen kilpailija käyttää ympäristöväittämiä virheellisesti, yritys voi pyytää asiasta lausuntoa liiketapalautakunnalta. Liiketapalautakunta antaa tällöin lausunnon menettelyn hyvän liiketavan mukaisuudesta. Tarvittaessa yritys voi myös pyytää liiketapalautakunnalta ennakkolausuntoa suunnittelemastaan markkinoinnista ja sen asianmukaisuudesta.
Lisätietoja: Terhi Sievers, puh. 040 570 8700, email terhi.sievers@ppvlex.fi.
Työntekijöiden kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain säännös muuttuu vuoden 2022 alusta lukien. Uuden lain mukaan jos työntekijän kilpailukieltoehdon rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälleen korvausta 40 prosenttia kilpailunrajoitusajalta kertyvästä työntekijän palkasta. Mikäli kilpailunrajoitus on tätä pidempi, korvauksen suuruus on 60 prosenttia kilpailunrajoitusajan palkasta. Edellä lausuttu koskee erityisesti uusia, lakiuudistuksen jälkeen solmittavia työsopimuksia.
Lakimuutoksen voimaantulohetkellä voimassaoleviin kilpailukieltosopimuksiin nähden työnantajalla vuoden reagointiaika. Työnantaja voi niin halutessaan vuoden kuluessa lakimuutoksen voimaantulosta ilman irtisanomisaikaa sanoa irti kilpailukieltoa koskevan työsopimuksen ehdon. Mikäli irtisanomista ei tehdä, sovelletaan kilpailukieltosopimukseen uutta lakia. Käytännössä tämä voi merkitä sitä, että työnantaja on velvollinen suorittamaan irtisanomistilanteessa työntekijälleen korvausta kilpailunrajoituksesta – näin voi olla tilanne, vaikka työnantaja pitäisi kilpailunrajoitusta sinänsä tarpeettomana. On syytä huomata, että kilpailunrajoitusehdon irtisanominen ei edellytä koko työsopimuksen irtisanomista, vaan irtisanominen voidaan kohdistaa yksittäiseen työsopimuksen ehtoon, tässä tapauksessa kilpailurajoitusehtoon.
Lisätietoja Anssi Puutio, puhelin 040 5450 898, sähköposti anssi.puutio@ppvlex.fi.
Koronavirus aiheuttaa parhaillaan poikkeuksellisia haasteita yrityksille. Valloillaan oleva pandemia voi toimialasta riippuen johtaa toimintaympäristön täydelliseen muuttumiseen. Tässä tilanteessa saatetaan joutua harkitsemaan myös työvoiman lomauttamista.
Lomauttaminen on työsopimuslain mukaan sallittua esimerkiksi silloin kun työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Lomauttaminen voidaan joissain tilanteissa toteuttaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Tällöin työnantajan tulee kuitenkin noudattaa säännöksiä työntekijöiden kuulemisesta ja lomautusilmoitusajoista. Vaihtoehtoisesti lomauttaminen voi tapahtua sopimalla lomautuksesta työntekijän kanssa.
Työsopimuslain tarkoittamasta lomautuksesta on pidettävä erillään tilanteet, joissa työsuoritus äkillisesti estyy kokonaan. Koronaviruspandemia voi johtaa työn estymiseen niin nopeasti, ettei työnantajalla ole kohtuudella aikaa ryhtyä lomauttamistoimenpiteisiin. Tällöin voidaan todeta työn teon estyvän työsopimuslain 2 luvun 12:ssä tarkoitetulla tavalla, jolloin lomautusmenettelyä koskevat säännökset eivät tule sovellettaviksi. Tällaisissa tilanteissa työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.
Yrityksissä, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20, sovelletaan lisäksi yhteistoimintalakia. Yhteistoimintalaki asettaa neuvotteluvelvoitteen, jonka pituus on 14 päivää tai kuusi viikkoa riippuen lomautusten kestosta ja yrityksen koosta. Lain mukaan päätöstä esimerkiksi lomauttamisista ei saa lopullisesti tehdä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Koronaviruspandemian kaltainen äkillinen ja yllättävä tilanne ei suoraan poista neuvotteluvelvoitetta. Yhteistoimintalaissa on kuitenkin poikkeustilanteita koskeva säännös, jonka perusteella lomautukset voidaan toteuttaa siirtymällä suoraan lomautusilmoitusaikaan ilman edeltäviä neuvotteluja. Tällöin prosessi nopeutuu merkittävästi. Yhteistoimintalain 60 §:n mukaan tällainen poikkeustilanne on silloin kun yritykselle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä. Tällaisia erityisiä syitä voi olla vain, jos yhteistoiminta voisi aiheuttaa objektiivisin perustein arvioiden merkittävää haittaa tai vahinkoa yrityksen toiminnalle. Kyseisen säännöksen soveltumisesta kattavasti vallitsevassa tilanteessa ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä.
Voimassaoleva laki antaa mahdollisuuden reagoida tarvittaessa nopeasti. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, mitä laki asiasta säätää ja harkittava toimenpiteet sen mukaan. PPV Lex opastaa yrityksiä kaikenlaisissa työoikeudellisissa haasteissa, ota yhteyttä!
Osakeyhtiölain mukainen lähtökohta on, että osakeyhtiön osakkeenomistajat eivät vastaa yhtiön velvoitteista muutoin kuin yhtiöön sijoittamallaan pääomalla. Tämä osakeyhtiöoikeudellinen erillisyyden periaate voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti syrjäyttää, sillä vastuun samastamisen perusteella osakkeenomistajan voidaan poikkeuksellisesti katsoa olevan vastuussa yhtiön velvoitteista.
Vastuun samastamisella tarkoitetaan sitä, että osakeyhtiön osakkeenomistaja, kuten esimerkiksi yhtiössä määräysvaltaa käyttävä luonnollinen henkilö, joutuu vastuuseen osakeyhtiön velkojille yhtiön velvoitteesta. Vastuun samastamisesta ei ole kirjoitettua lainsäädäntöä vaan sitä koskeva oppi perustuu oikeuskäytäntöön. Koska kysymys on poikkeussäännöstä, samastamisen on katsottu edellyttävän vahvoja perusteita. Samastamisen on katsottu voivan tulla kyseeseen esimerkiksi, kun kyse on sopimuksen ulkopuolisesta tai lakisääteisestä velvoitteesta. Tällöin samastaminen voi kohdistua määräysvaltaa yhtiössä väärinkäyttäneeseen tai järjestelystä hyötyneeseen tahoon.
Vastuun samastaminen perustuu aina tapauskohtaiseen arviointiin ja siihen voi oikeuskäytännön mukaan johtaa erityisesti osakeyhtiömuodon väärinkäyttäminen. Vastuun samastamisen keskeisimpinä soveltamisedellytyksinä nähdäänkin yhtiömuodon keinotekoinen käyttö pyrkimyksenä kiertää tietty vastuu tai velvoite, josta on seurannut esimerkiksi yhtiön velkojien vahingoittaminen tai lakisääteisen vastuun kiertäminen eikä yhtiörakenteelle ole liiketoiminnallisia perusteita.
PPV Lex auttaa yrityksiä ja yrittäjiä kaikenlaisissa ongelmatilanteissa, ota yhteyttä!
Oulun käräjäoikeus antoi 18.12.2019 ratkaisun vahingonkorvausasiassa, jossa oli kyse Kivisydän pysäköintilaitoksen rakentamisvaiheen louhinta- ja räjäytystöiden ja Asunto Oy Puistolan kiinteistössä havaittujen vaurioiden välisestä syy-yhteydestä. Oulun kaupunki ja YIT Suomi Oy olivat kiistäneet syy-yhteyden olemassaolon, mutta Asunto Oy Puistolassa asia nähtiin alusta pitäen toisin.
Asuntoyhtiön tiloissa työskennelleiden ihmisten havainnot tukivat kiinteistönomistajan kantaa. Oulun kaupunki ja YIT Suomi Oy pitivät Kalliotekniikka Oy:n tekemää tärinämittausta luotettavampana kuin silminnäkijöiden havaintoja. Käräjäoikeus katsoi silminnäkijöiden havainnot luotettavaksi osoitukseksi syy-yhteyden olemassaolosta. Asiasta uutisoi 18.12.2019 myös Sanomalehti Kaleva, tässä on linkki uutiseen.
Ratkaisun voi tilata kokonaisuudessaan Oulun käräjäoikeudesta, päätösnumero on 33216/19.
PPV Lex avusti riidassa asunto-yhtiötä, tiedustelut Anssi Puutio, 040 5450 898 ja anssi.puutio@ppvlex.fi.
Yrityskauppaa käy – Pohjanmaan Talotekniikka vaihtoi omistajaa Pohjanmaan Talotekniikka –konserni on 1.7.2019 lukien osa Instalco-yritysryhmää. Instalco on Tukholman pörssissä noteerattu yhtiö, jolla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Vuonna 2011 perustettu Pohjanmaan Talotekniikka on erikoistunut rakennusalan ja teollisuuden LVI- ja sprinkleriurakointiin. Vuonna 2018 liikevaihto oli noin 10 M€. Pohjanmaan Talotekniikka tekee LVI- ja sprinklerialan asennus- ja huoltotöitä, Oulun seudulla sekä pääkaupunkiseudulla. Asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi kuntia ja rakennusfirmoja.
”Yhdistymällä Instalcoon voimme jatkaa yrityksemme kehittämistä”, Pohjanmaan Talotekniikan toimitusjohtaja Jukka Myllylä sanoo.
PPV Lex avusti Pohjanmaan Talotekniikka –konsernin omistajia kaupassa. ”Saimme PPV Lexin Anssi Puutiolta hyvää ja asiantuntevaa apua yrityskaupassa – voimme suositella” kertovat myyjät Jukka Myllylä ja Janne Moilanen.
Oletko myymässä yritystäsi – ota yhteyttä, niin tehdään yhdessä turvallinen yrityskauppa.
Mikäli tiedossasi on potentiaalinen jatkaja yritystoiminnallesi, älä pitkitä vaihdosta. Uuden yrittäjäpolven on hankittava omat oppinsa, mutta vastuunkantajan saamat opit kannattaa hyödyntää.
Pohdi, mikä on toivomasi lopputulos ja paljonko tarvitset rahaa. Sitten on aika istua suunnittelemaan miten tavoitteeseen päästään eli soita meille. Aluksi voimme keskustella ilman yrityksen jatkajan läsnäoloa.
Käymme yhdessä läpi mitä yrityksesi tekee, mitä se omistaa ja mitkä ovat sen keskeisimmät sopimukset. Mikäli yrityksen jatkaja on perhepiiristä, käymme keskustelun perheen kokonaisvarallisuudesta ja toiveistasi perheen kokonaisvarallisuuden jakautumisen suhteen.
Tärkeää on, että yritystoiminta jatkuu normaalisti omistusjärjestelyn aikana ja saumattomasti sen jälkeen. Mikäli järjestely toteutetaan vaiheittain, voi olla paikallaan keskustella myös testamentista ja edunvalvontavaltuutuksesta. Näin varmistetaan, että järjestely voidaan viedä suunnitellusti loppuun kaikissa tapauksissa. Luopujan ja jatkajan veroseuraamusten optimointi ohjaa osaltaan järjestelyä. Myös verojen näkökulmasta olemme aina löytäneet sopivan toteutustavan.
PPV Lex auttaa löytämään ratkaisun, jolla myös sinun yrityksesi jatko varmistetaan. Soita!
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän pyydettävä työtodistusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä työtodistuksessa on mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä.
Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistus työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli 10 vuotta, työtodistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta on annettava vain, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta haittaa. Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo mainittua velvollisuutta, voidaan tuomita työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon.
Laissa ei ole säännöksiä siitä, missä ajassa työtodistus on pyynnön esittämisen jälkeen annettava. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ottaen huomioon muun muassa työtodistuksen tarkoitus, ei sen antamista voi kohtuuttomasti pitkittää. Hovioikeus otti hiljattain kantaa tapaukseen, jossa työnantaja ei ollut antanut työtodistusta työntekijän pyynnöstä eikä myöskään työsuojeluviranomaisen kehotuksessa annettuun määräpäivään mennessä. Työtodistus annettiin 9 kk työntekijän pyynnön ja 6 kk työsuojeluviranomaisen antaman määräpäivän jälkeen. Työnantajan edustaja tuomittiin tapauksessa 8 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen työsopimuslakirikkomuksesta. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut merkitystä työkiireillä, vaan niistä huolimatta työnantajan olisi tullut huolehtia lakisääteisten velvoitteidensa täyttämisestä.
Työnantajan velvoitteet kannattaa tiedostaa ja niihin tulee reagoida ajoissa. PPV Lex auttaa yrityksiä kaikissa työoikeudellisissa asioissa!
Liikesalaisuuslaki tuli voimaan 15.8.2018. Uuden lain voimaantulosta huolimatta luottamuksellisen tiedon salassapidon tärkeimmät työkalut ovat edelleen asianmukainen sopimustekniikka ja riittävä tietoturva.
Liikesalaisuuslaki määrittää uusia keinoja reagoida luottamuksellisen tiedon väärinkäyttöön. Tuomioistuin voi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta määrätä kielloista ja korjaavista toimista sekä tietyin edellytyksin määrätä maksettavaksi myös käyttökorvausta liikesalaisuuden käytöstä ja vahingonkorvausta.
Liikesalaisuuden määritelmä on myös tarkentunut. Uudessa laissa liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka (i) joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa, (ii) jolla on edellä tarkoitetun ominaisuuden vuoksi taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa ja (iii) jota laillinen haltija pyrkii suojaamaan.
Tarkoituksena on, että myös muualla lainsäädännössä käytetään jatkossa johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus. Näin esimerkiksi työsopimuslain käsite liike- ja ammattisalaisuus ja rikoslain käsite yrityssalaisuus täsmentyvät vastaavasti.
PPV Lex auttaa suojaamaan yrityksesi luottamuksellisen tiedon – ota yhteyttä!
Kiinteistökauppariitojen yhteydessä tulee olla valppaana erilaisten määräaikojen sekä oman aktiivisuuden suhteen. Kiinteistökauppaan liittyvistä määräajoista säädetään maakaaressa, jonka 2 luvun 25 §:n mukaan ostajan tulee ilmoittaa laatuvirheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Lisäksi ilmoitus laatuvirheestä tulee tehdä viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu tai ostaja menettää oikeutensa vedota siihen. Edelleen maakaaren 2 luvun 34 §:n mukaan kiinteistökauppaa koskeva purkukanne on pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu.
Maakaaren säännösten ohella kiinteistökauppariidoissa tulee ottaa huomioon myös yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet ja niistä johtuva vanhentumisen riski. Sen sijaan vanhentumislain (laki velan vanhentumisesta) yleiset vanhentumisajat eivät tule sovellettavaksi kiinteistökauppariitoihin kuten Korkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessään (KKO:2018:38) linjannut. Kyseisessä tapauksessa ostaja oli nostanut kaupanpurkua koskevan kanteensa yli neljä vuotta tekemänsä reklamaation jälkeen. Korkein oikeus katsoi, että vaikka asiaan ei soveltunut vanhentumislain mukainen yleinen 3 vuoden vanhentumisaika, eikä maakaaren 2 luvun 34 §:n mukainen 10 vuoden aikakaan ollut kulunut umpeen, kannetta ei kuitenkaan oltu pantu vireille kaikki asiaan liittyvät seikat huomioiden kohtuullisessa ajassa reklamoinnin jälkeen. Kaupan purkamista koskeva vaatimus todettiin täten vanhentuneeksi ostajan passiivisuuden vuoksi.
PPV Lex auttaa kaikenlaisissa kiinteistökauppoihin liittyvissä ongelmatilanteissa!
Julkisuudessa on viimepäivinä uutisoitu Porin Jazz –festivaalin toimitusjohtajan toimisuhteen päättämisestä. On kyselty työntekijän sananvapauden perään. Eikö työssä saa olla sitä mieltä, mitä oikeasti on?
Keskustelussa näyttää jääneen huomiota vaille työntekijän ja tässä tapauksessa toimitusjohtajan lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan. Sanan- ja mielipiteen vapaus kuuluu kaikille, mutta työ- tai toimisuhteeseen perustuva lojaliteettivelvollisuus tulee ottaa huomioon sen käyttämisessä. Mitä ylempänä yrityksen hierarkiassa henkilö on, sitä enemmän häneltä edellytetään lojaliteettia suhteessa työnantajaansa. Joissain tilanteissa tämä saattaa rajoittaa mielipiteen julkista esittämistä. Johtavassa asemassa olevat edustavat työnantajaansa, myös vapaa-ajallaan. Johtavassa asemassa olevan mielipide samaistetaan helposti työnantajan mielipiteeksi. Tämä huomioon ottaen sananvapauden käyttämistä on tapauskohtaisesti huolellisesti harkittava.
Sananvapaus ei tarkoita, että sitä on pakko aktiivisesti käyttää – oikeuden käyttäminen on jokaisen omassa harkinnassa. Silloin kun yksityinen mielipide on välttämätöntä esittää julkisesti ja se saattaa olla ristiriidassa työnantajan intressien kanssa, se tulisi tehdä siten, ettei vastaanottajalle voi objektiivisesti arvioiden syntyä käsitystä mielipiteen olevan työnantajan näkemys. Maltti on valttia myös sananvapauden käyttämisessä!
PPV Lex auttaa yrityksiä työsuhdeasioissa, mm. työpaikan some-ohjeistuksen laatimisessa.
Rekisterinpitäjä on henkilö, yritys, viranomainen tai yhteisö, joka määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Henkilötietojen käsittelijä on rekisterinpitäjästä ulkopuolinen taho, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun eli usein esimerkiksi ohjelmistotoimittaja.
Rekisterinpitäjä on vastuussa henkilötietojen käsittelystä, vaikka olisi ulkoistanut tietojen käsittelyn kokonaan tai osittain. Rekisterin pitäjä vastaa, että hänen käyttämänsä henkilötietojen käsittelijä huolehtii asianmukaisista suojatoimista ja että käsittely täyttää tietosuoja-asetuksen vaatimukset. Tämän vuoksi rekisterinpitäjällä on erityinen intressi sopia ulkoistamastaan henkilötietojen käsittelystä.
Tietojenkäsittelysopimuksella sovitaan muun muassa auditoinneista, tiedonannoista, vahingonkorvauksista, salassapidosta sekä sitoutetaan henkilötietojen käsittelijä noudattamaan rekisterinpitäjän ohjeita ja luonnollisesti yksilöidään tietojenkäsittely.
Esimerkiksi tietoturvaloukkauksen sattuessa toimintatavat tulee olla selvillä niin rekisterinpitäjällä kuin henkilötietojen käsittelijällä. Rekisterinpitäjällä on velvollisuus ilmoittaa tietosuojaloukkauksesta toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä. Tietojenkäsittelysopimuksen myötä sopijapuolille muodostuu hyvä käsitys kummankin velvollisuuksista ja tulevasta työmäärästä.
PPV Lex auttaa sopimaan tietojen käsittelyn ulkoistamisesta. Soita!
Sopimuksen laatimisprosessissa yritysten välillä kertyy tavallisesti paljon kirjallista materiaalia, kuten eri sopimusversioita ja niiden kommentteja, asiaan liittyviä sähköposteja ja muistiinpanoja. Sähköpostit, tekstiviestit ja Whatsapp-viestit jäävät tavallisesti talteen viestinnän osapuolille. Usein käytössä on kuitenkin viestintäalusta, kuten esimerkiksi Slack, johon projektin tieto tallennetaan. Varmista säännöllisesti, että yritykselläsi on pääsy käytyyn viestintään – ja tallenna yhteydenpito säännöllisesti yrityksellesi. Ohjeista myös henkilökuntasi tallentamaan kunkin projektin viestintä yrityksesi palvelimelle, ei pelkästään kyseisen työntekijän työasemalle. On tärkeää, että henkilövaihdoksen yhteydessä tieto ei jää vahvuudesta poistuneen työntekijän taakse.
Mikäli sopimuksen tulkinnasta syntyy myöhemmin erimielisyyttä, projektin aikana kertynyt kirjallinen materiaali on arvokasta tulkinta-aineistoa siitä, mitä ehdolla on tarkoitettu.
Mikäli kiista kuitenkin eskaloituisi ja päätyisi tuomioistuimen ratkaistavaksi, peli ei ole menetetty, vaikka jokin oleellinen asiakirja olisi pelkästään vastapuolen hallussa. Tuomioistuin voi nimittäin määrätä esineen tai asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen, jos sillä voi olla merkitystä näyttönä. Tällainen nk. editiovaatimus esitetään tuomioistuimelle, joka tekee siitä päätöksen.
Kannattaa harkita yhteistyön pelisäännöistä sopimista ennen sopimusprosessin ja projektin aloittamista. Joka tapauksessa viestintä ja muu aineisto kannattaa koota omalle yritykselle, säännöllisesti ja kattavasti. PPV Lex auttaa vahvalla ammattitaidolla sopimaan yhteistyön reunaehdoista ja riitatilanteessa löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun!
Tietosuojailmoitus ja tietoa verkkosivulla käytettävistä evästeistä
Huolehdimme, että henkilötietojasi käsitellään asianmukaisella tavalla yksityisyyttäsi kunnioittaen. Tässä tietosuojailmoituksessa kerromme suorittamastamme henkilötietojen käsittelystä ja lisäksi verkkosivullamme käytettävistä evästeistä. Tietosuojailmoituksessa on myös ohjeet, mikäli haluat käyttää rekisteröityjen oikeuksia.
Rekisterinpitäjä on PPV Lex Law Firm Oy, joka on oikeudellisia palveluja tarjoava osakeyhtiö.
Yhteystiedot: Kirkkokatu 27 A, 90100 Oulu. info@ppvlex.fi, +358207431200
Mikä on henkilötietojesi käsittelyn tarkoitus?
Osana toimintaamme käsittelemme henkilötietoja alla kuvattuja tarkoituksia varten.
- Asiakasrekisterin tietoja käsittelemme asiakassuhteen hoitamista ja kehittämistä varten.
- Toimeksiantoihin liittyviä tietoja käsittelemme toimeksiantojen hoitamista varten siten kuin yksittäinen toimeksianto ja voimassaoleva lainsäädäntö meitä velvoittavat.
- Sidosryhmien tietoja käsittelemme, jotta voimme tiedottaa toiminnastamme ja lähettää markkinointiviestintää.
- Verkkosivumme kävijöiden tietoja käsittelemme verkkosivumme kehittämistä varten.
- Työnhakijarekisterin tietoja käsittelemme rekrytointipäätösten tekemistä varten.
- Työntekijöidemme tietoja käsittelemme työantajavelvoitteiden hoitamista varten.
Mistä saamme tietoja?
Saamme tietoja rekisteröidyltä itseltään, viranomaisilta, luottotietoyhtiöiltä, yhteystietopalveluiden tarjoajilta ja muilta vastaavilta luotettavilta tahoilta.
Saatamme kerätä edellä kuvattuja tarkoituksia varten tietoja myös julkisesti saatavilla olevista lähteistä ja kolmansilta osapuolilta kulloinkin sovellettavan lainsäädännön rajoissa.
Kenelle luovutamme tai siirrämme tietojasi?
Lähtökohtaisesti emme luovuta tietojasi kolmannelle osapuolelle. Mikäli toimeksianto, lainsäädäntö tai jokin viranomaisvelvoite edellyttää tietojen luovuttamista, tutkimme pyynnön tapauskohtaisesti arvioidaksemme tietojen luovutuksen lainmukaisuuden. Luovutamme tietojasi myös kolmannelle osapuolelle tai toiselle rekisterinpitäjälle, mikäli olemme kanssasi niin sopineet.
Lisäksi olemme tehneet sopimuksia tiettyjen palveluntarjoajien kanssa, jotka osana tarjoamaansa palvelua voivat käsitellä henkilötietojasi meidän puolestamme. Näissä tilanteissa olemme tehneet asianmukaiset sopimukset palveluntarjoajien kanssa ja olemme näin varmistaneet henkilötietojen asianmukaisen käsittelyn myös näissä tilanteissa.
Käsitelläänkö tietoja kolmansissa maissa?
Emme luovuta tietojasi kolmansiin maihin EU/ETA-alueen ulkopuolelle, mikäli toimeksiantomme ei edellytä tietojen luovuttamista.
Käytämme kuitenkin verkkosivullamme työkaluja, joiden palveluntarjoajat saattavat sijaita EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolella. Tällainen palveluntarjoaja on esimerkiksi Google Analytics. Näissä tapauksissa varmistamme riittävän tietosuojan tason soveltamalla siirtoon tietosuojalainsäädännön mukaisia suojatoimenpiteitä.
Miten suojaamme tietojasi?
Toimintamme kulmakivi on luottamuksellisuus, jota vaalimme kaikissa tilanteissa.
Meillä on käytössä erilaisia sekä teknisiä että organisatorisia menetelmiä ja suojakeinoja, joilla pyrimme varmistamaan riittävän tietoturvallisuuden. Toimitilojemme turvallisuuden varmistamme erilaisilla valvontajärjestelmillä. Lisäksi rajoitamme henkilöstön pääsyä tietoihin rooleihin perustuvilla käyttöoikeuksilla.
Kuinka kauan säilytämme tietojasi?
Säilytämme tietojasi niin kauan kuin ne ovat tarpeen toimintamme kannalta sekä meitä velvoittavan lainsäädännön kannalta. Säilytysajat vaihtelevat eri käsittelykokonaisuuksien välillä. Arvioimme tietojen säilyttämisen tarpeellisuutta säännöllisesti sovellettava lainsäädäntö huomioon ottaen.
Mitkä ovat sinun oikeutesi rekisteröitynä?
Vastustusoikeus
Sinulla on oikeus vastustaa sinuun kohdistuvia käsittelytoimia, tilanteessa, jossa käsittelemme henkilötietojasi oikeutetun edun perusteella. Voit esittää vastustamista koskevan vaatimuksesi meille ottamalla yhteyttä sähköpostilla info@ppvlex.fi. Sinun tulee yksilöidä se erityinen tilanne, johon perustuen vastustat käsittelyä.
Suoramarkkinointi
Voit antaa meille suoramarkkinointia koskevia suostumuksia tai kieltoja.
Oikeus saada pääsy tietoihin
Sinulla on oikeus tarkastaa, mitä tietoja olemme sinusta tallentaneet. Voimme evätä tämän pyynnön laissa säädetyin perustein. Tämän oikeuden käyttäminen on lähtökohtaisesti maksutonta.
Oikeus vaatia tiedon oikaisemista, poistamista tai käsittelyn rajoittamista
Sinulla on oikeus pyytää meitä oikaisemaan sinua koskeva virheellinen tieto. Lisäksi voit pyytää meitä poistamaan jonkin sinua koskevan tiedon tai pyytää käsittelyn rajoittamista laissa säädetyin perustein.
Oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen
Siltä osin kuin olet itse toimittanut meille tietoja, joita käsitellään antamasi suostumuksen perusteella, sinulla on oikeus saada tällaiset tiedot itsellesi ja oikeus siirtää nämä tiedot toiselle rekisterinpitäjälle.
Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle
Sinulla on oikeus tehdä valitus toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle, jos katsot, että emme ole noudattaneet toimintaamme soveltuvaa tietosuojasääntelyä.
Mikä eväste on?
Käytämme verkkosivullamme evästeitä (cookies). Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka verkkoselain tallentaa käyttämällesi laitteelle. Evästeiden käyttäminen on yleinen käytäntö useimmilla verkkosivuilla.
Miksi evästeitä käytetään?
Evästeiden ansiosta verkkosivumme käyttö on helpompaa ja teknisesti sujuvampaa. Eväste muistaa esimerkiksi käyttämäsi kielen ja näyttöasetukset eikä sinun tarvitse määrittää niitä aina uudelleen.
Evästeet auttavat meitä saamaan tietoa verkkosivumme käytöstä. Näiden tietojen avulla voimme kehittää verkkosivuamme palvelemaan sinua entistä paremmin.
Myös kolmannet osapuolet voivat kerätä tietoa evästeiden avulla. Käytämme Google Analyticsiä mittaamaan verkkosivumme käyttöä.
Evästeiden tyhjentäminen ja estäminen
Voit tyhjentää evästeet käyttämäsi laitteen selaimen asetuksista. Sinulla on myös mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla käyttämäsi laitteen selaimen asetuksia.
Ellet poista evästeitä käytöstä, katsomme, että olet hyväksynyt evästeiden käytön.
Muutokset tähän tietosuojailmoitukseen
Jos teemme muutoksia tähän tietosuojailmoitukseen, päivitämme uuden tietosuojailmoituksen verkkosivullemme ja merkitsemme siihen päivityksen ajankohdan. Jos tekemämme muutokset ovat merkittäviä, voimme tiedottaa niistä myös muilla keinoilla. Suosittelemme, että tarkastat tietosuojailmoituksen säännöllisesti.
Lisätietoja
Mikäli sinulla on kysyttävää liittyen tietosuojakäytäntöihimme tai haluat käyttää sinulle kuuluvia oikeuksia, pyydämme sinua ottamaan meihin yhteyttä sähköpostilla info@ppvlex.fi.
Uuden asunnon oston jälkeen alkaa valmistautuminen vuositarkastukseen. Vuositarkastuksessa todetaan asunnoissa ja kiinteistön muissa osissa ilmenneet virheet. Vuositarkastuksen ajankohta on aikaisintaan 12 kuukautta ja viimeistään 15 kuukautta sen jälkeen kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennukset tai asunnot käyttöönotettavaksi. Vuositarkastuksen ajankohta on lakisääteinen ja sen järjestämisestä vastaa myyjä eli yleensä rakennusliike (perustajaurakoitsija).
Käytännössä osakkeenomistaja ja taloyhtiö valmistautuvat vuositarkastukseen tekemällä havaintoja asunnosta ja kiinteistöstä, kirjaamalla virheet sekä huolehtimalla, että kirjaukset tulevat ilmoitetuksi lopputarkastuksessa. Kynnystä virheen kirjaamiselle kannattaa pitää matalana: jos epäilet ongelmaa, se kannattaa kirjata.
Vuositarkastus on sekä asunnon myyjän että ostajan kannalta tärkeä. Jos ostaja ei ole vuositarkastuksen yhteydessä tai muuten määräajassa ilmoittanut virheestä, vaikka virhe olisi pitänyt havaita, ostaja lähtökohtaisesti menettää oikeutensa vedota virheeseen. Vuositarkastusta ennen havaitut virheet ovat pääsääntöisesti rakentajan vastuulla, vuositarkastuksen jälkeen havaitun virheen osalta on näytettävä, että kyse olisi urakoitsijan vastuulla olevasta virheestä.
Ostajan kannattaa olla aktiivinen virheiden havainnoinnissa ja niistä ilmoittamisessa myös vuositarkastuksen jälkeen. Kaikkia virheitä ei ole edes mahdollista havaita vuoden kuluessa. Kun arvioidaan milloin virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita, ratkaiseva ajankohta on se, jona ostaja on päässyt tai hänen olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä. Vaikka vuositarkastus olisi jo tehty, niin yleensä ostaja menestyy neuvottelussa tai neuvottelua seuranneessa riidassa sitä paremmin mitä aikaisemmin asunnossa tai kiinteistössä olevaan virheeseen reagoidaan.
PPV Lex auttaa kiinteistöjuridiikan ongelmissa vahvalla kokemuksella! Soita!
Erinomainen ja vuosikymmeniä kestänyt liikesuhde saattaa päättyä, vaikka liiketoiminta olisi molempien kannalta kannattavaa. Taustalla on yleensä liiketoiminnan kauppa tai jakeluverkoston muu järjestely, joita tapahtuu jatkuvasti. Edes kaikkein perinteisimmät alat eivät säily ikuisesti entisellään.
Ruotsissa oli hiljattain korkeimman oikeuden arvioitavana maatalouskoneiden ja traktoreiden jälleenmyyntiä koskevan yhteistyön päättymistilanne 22 vuotta kestäneen sopimuskauden jälkeen. Yhteistyökumppanit eivät olleet sopineet irtisanomisajasta tai sopimuksen päättymiseen liittyvistä korvauksista. Sittemmin traktoreiden toimittaja halusi päättää yhteistyön nopeasti, mutta jälleenmyyjä katsoi, että irtisanomisajan tulisi olla 36 kuukautta ja vaati lisäksi korvausta yhteistyön edistämiseksi tekemästään työstä.
Koska osapuolten välillä ei ollut sovittu mitään irtisanomisajasta, Ruotsin korkein oikeus vahvisti kohtuulliseksi irtisanomisajaksi kuusi kuukautta. Samalla tuomioistuin totesi, että korvauksen maksaminen sopimuksen päättymisen yhteydessä edellyttäisi erityisen vahvaa heikomman osapuolen suojan tarvetta. Tässä tapauksessa korvauksen maksamiselle ei ollut edellytyksiä. Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.
Molempia osapuolia tyydyttävän sopimuksen aikaansaaminen on joskus vaikeaa. Ei ole poissuljettua, että sopimuksen päättyessä kysymys esimerkiksi kohtuullisesta irtisanomisajasta ja vahingonkorvauksesta saatetaan tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos keskinäisen sopimus puuttuu.
PPV Lex auttaa yhteistyön kehittämisessä vahvalla kokemuksella, vaikka neuvotteluasemasi olisi lähtökohdiltaan vaikea. Soita!
Kun osakeyhtiön perustamisen yhteydessä pohditaan osakkeiden jakautumista eri omistajien kesken, on syytä tiedostaa, että vain yhden osakkeen enemmistö voi olla ratkaiseva päätöksentekotilanteessa.
Osakeyhtiölain enemmistöperiaatteen mukaan yhtiökokouksen päätökseksi tulee se, jota on kannattanut enemmistö yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Osakeyhtiölain mukaan eräät päätökset on kuitenkin tehtävä määräenemmistöllä. Tällöin päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Määräenemmistöllä päätettäviä asioita ovat mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, suunnattu osakeanti, optio-oikeuksien antaminen, suunnattu omien osakkeiden hankkiminen ja yhtiön asettaminen selvitystilaan.
Tyyppitilanteessa kolme keskenään tasaveroista perustajaa merkitsevät osakeyhtiön 2 500 osaketta siten, että kaksi merkitsee 833 kappaletta osakkeita ja kolmas 834 kappaletta. Osakkeesta maksetaan perustamisvaiheessa 1 euro per osake, jolloin myös vähimmäisosakepääoma saadaan kerättyä. Kun myöhemmin halutaan tehdä määräenemmistöä edellyttävä päätös, esimerkiksi muuttaa yhtiöjärjestystä tai järjestää suunnattu osakeanti, vaadittava määräenemmistö voi muodostua ainoastaan siten, että yhden osakkeen muita enemmän merkinnyt osakkeenomistaja kannattaa päätöstä. Kaksi muuta osakkeenomistajaa eivät yhdessä muodosta vaadittua määräenemmistöä. Yksi osakas on saavuttanut yhtiössä ratkaisevan valta-aseman, vaikka tarkoitus on ollut omistaa yhtiö yhtä suurin osuuksin.
Perustajia ei voi moittia merkintäsuhteesta sinänsä, vaikka se on perustamisen lähtökohdan (kaikki omistavat yhtä paljon) vastaista. Tässä tapauksessa osakemäärää olisi voitu lisätä siten, että kaikille olisi tullut yhtä monta osaketta. Toisaalta päätöksentekotilanteita olisi voitu hallita asianmukaisella osakassopimuksella.
PPV Lex auttaa yhtiöjuridiikassa vahvalla kokemuksella. Soita!
Asuntokauppalain yleisen virhesäännöksen mukaan uudessa asunnossa on virhe, jos 1) se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun; 2) se ei vastaa niitä säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia, jotka rakennuksen oli täytettävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyessä sen käyttöönotettavaksi; 3) sen ominaisuuksista aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle; 4) rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti; 5) rakentamisessa tai korjausrakentamisessa käytetty materiaali, sikäli kuin sen laadusta ei ole erikseen sovittu, ei ole kestävyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua; tai 6) asunto ei muuten vastaa sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on sellaisen asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.
Uuden asunnon virheeseen on pelkän yleisen virhesäännön perusteella monta lähestymiskulmaa. Pitää osata arvioida laatua, kestävyyttä, ominaisuutta ja rakentamistapaa sekä arvioida mitä ylipäätään on ollut perusteltua aihetta olettaa kyseisen uuden asunnon kaupassa. Yleisen virhesäännöksen lisäksi asuntokauppalaki määrittää erikseen taloudellisen ja oikeudellisen virheen. Yleisen virhesäännöksen soveltaminen yksittäiseen tapaukseen saattaa vaatia eri ammattialojen tietämyksen yhdistämistä.
Usein virhetilanteessa asunto-osakeyhtiön hallitus ja isännöitsijä neuvottelevat myyjän (tyypillisesti perustajaurakoitsijan) kanssa miten todettuihin virheisiin liittyvä korjaus- ja kustannusvastuu jaetaan. Työmäärä on yleensä suuri ja tehtävä voi olla työläs hallituksen jäsenille, varsinkin kun hallituksen jäsenillä on yleensä vielä päivätyö erikseen. Havaittuihin virheisiin on pakko reagoida ja hoitaa asia huolellisesti loppuun. Hallituksen jäseniä kannustaa omaan asuntoon liittyvän intressin lisäksi asunto-osakeyhtiölain määrittämä johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus.
Ei ole poikkeuksellista, että myyjä viivyttelee korjauksia ja kokeilee, kuinka jämäkästi asunto-osakeyhtiö hoitaa korjausasiaa. Osana korjausasian hoitamista on huolehdittava, etteivät asuntokauppalain mukaiset kanneajat kulu umpeen. Usein korjaustyöhön ryhtymisen laukaisee vasta se, että lakimies ottaa yhteyttä ja perustajaurakoitsija ymmärtää, että on parempi korjata virheet vapaaehtoisesti.
PPV Lex auttaa kiinteistöjuridiikan ongelmissa. Soita!
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii asunto-osakeyhtiön hallitus. Hallitus on velvollinen huolehtimaan, että myös uuden talon rakentamisessa tapahtuneet virheet tulevat korjatuiksi. Lain mukaan isännöitsijän tehtävä on huolehtia kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijän ja hallituksen tehtävä on osin päällekkäinen. Hallituksella on kuitenkin vahva asema, koska lain mukaan isännöitsijä toimii hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi hallitus valitsee isännöitsijän ja tarvittaessa vapauttaa hänet toimestaan.
Uudessa talossa voi olla monenlaisia ongelmia: päivä paistaa ulko-oven karmeista, maalaus on huonosti tehty, sähköpistoke on väärässä kohdassa ja niin edelleen. Lisäksi voi olla pelko, että talossa on piilevänä edellä mainittuja suurempia virheitä. Asukkaalla on oikeus odottaa, että rakennus on toteutettu suunnitelmien ja hyvän rakennustavan mukaisesti.
Tällaisessa tapauksessa hallituksen ei kannata jättää uuden asunnon virheiden korjaamisesta huolehtimista pelkästään isännöitsijälle, vaan hallituksen kannattaa aktiivisesti valvoa, että virheet tulevat korjatuiksi. Ammattitaitoinen ja aloitekykyinen isännöitsijä on tässä hallitukselle tärkeä apu. Urakoitsijoiden kanssa asiaa selvitettäessä kannattaa lisäksi turvautua ammattilaisen apuun. Kiistat rakentajan kanssa ovat usein hankalia, koska alalla on rakentajia, jotka eivät kehotuksista huolimatta suostu vapaaehtoisesti korjaamaan rakennusvirheitään. Tällöin saatetaan joutua nostamaan kanne käräjäoikeudessa. Taloyhtiön edun varmistamiseksi asiantuntevan lakiavun käytettävyys kannattaa varmistaa jo kiistan varhaisessa vaiheessa.
PPV Lex auttaa taloyhtiöitä vahvalla kokemuksella!
Etenkin Start up -yhtiöt perustetaan siitä lähtökohdasta, että kaikki yhtiökumppanit omistavat yhtiöstä yhtä paljon. Tasaomisteisuuteen liittyy kuitenkin omat haasteensa. Pahimmassa tapauksessa yhtiö ei kykene päätöksentekoon, jos täsmälleen puoliksi yhtiön omistavat yhtiökumppanit eivät löydä yhteisymmärrystä. Joissain tapauksissa yhtiö tarvitsee selkeän enemmistöomistajan, mutta toisinaan taas tasaveroiset osakkaat kykenevät luotsaamaan yhtiön menestykseen. Osakkeiden jakautuminen yhtiössä kannattaa pohtia tarkasti myöhemmän päätöksenteon kannalta.
Kokemustemme mukaan pienissä, muutaman osakkaan omistamissa yhtiöissä yhtiön menestyksen kannalta ratkaisevaa ei ole osakkeiden jakautuminen osakkaiden välillä vaan osakkaiden hyvä keskinäinen dynamiikka ja kyky tehdä yhtiön edun mukaisia päätöksiä, joskus jopa osakkaan henkilökohtaisen edun kustannuksella. On parempi omistaa menestyvästä yhtiöstä pieni osuus kuin ei-menestyvässä määräenemmistö tai enemmän.
Päätöksentekotilanteita voi hallita asianmukaisella osakassopimuksella, jolla sovitaan keskeisimmät pelisäännöt osakkaiden kesken.
PPV Lex auttaa yhtiöjuridiikassa vahvalla kokemuksella. Soita!
Erityisesti hirvieläinten metsästystä silmälläpitäen meiltä on tiedusteltu, saako nk. dronea eli miehittämätöntä ilma-alusta käyttää apuna hirvieläinten etsimisessä? Metsästyslain mukaan moottorikäyttöisen kulkuneuvon käyttäminen apuna metsästyksessä on rajoitettua. Riistaeläintä ei saa pyyntitarkoituksessa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä aluksella tai veneellä moottorin käydessä. Lain mukaan pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen on metsästystä. Lain esitöiden mukaan moottorikäyttöinen kulkuneuvo voi olla ilma-alus, ajoneuvoasetuksessa tarkoitettu maalla kulkeva moottorikäyttöinen ajoneuvo taikka moottorin voimalla kulkeva alus tai vene. Viittaus kulkuneuvoon viittaa ihmistä kuljettavaan moottorikäyttöiseen ajoneuvoon, mitä drone ei ole. Ottaen huomioon lain säätämisajankohdan (1993), dronea ei mainita. Tältä osin estettä dronen käyttöön riistan etsimisessä ei siten ole. Metsästyslaissa on kuitenkin säädetty kielletyksi pyyntimenetelmäksi mm. ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttö. Metsästysasetuksessa on lisäksi säädetty kielletyksi eräät tekniset apuvälineet (mm. keinotekoinen valolähde). Lain henki korostaakin perinteisiä pyyntimuotoja. Tehokkuuteen pyrkiminen ei ole lakia säädettäessä ollut olennaista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että drone saattaa hyvinkin olla metsästyslaissa mainittu ääntä synnyttävä koneellinen laite, jonka käyttö metsästyksessä on siis kiellettyä – tämä siitä huolimatta, että dronen käyttö ei välttämättä liity äänen pyyntiä edistävään vaikutukseen, vaan pikemminkin riistan havaitsemiseen ja sen avulla pyynnin kohdistamiseen. Tulkintaongelmien välttämiseksi olisi suotavaa, että metsästysasetukseen lisättäisiin kiireesti dronea koskevat määräykset. Dronen käyttö esimerkiksi haavoittuneen hirvieläimen jäljittämiseksi saattaisi olla perusteltua eläimen kärsimysten vähentämiseksi, samaan tapaan kuin esimerkiksi keinotekoisen valolähteen käyttö on. Hirvieläinten pyynnin tehostamisen tarve saattaa puoltaa jopa dronen käytön osittaista sallimista.
Yrityksen kaupparekisteritietoja on helppo muuttaa ja niitä kannattaakin seurata aktiivisesti. Helppoudesta seuraa, että huijauksia ja huijausyrityksiä on paljon.
Suomen Yrittäjien tiedotteen mukaan mukaan vuonna 2016 oli 20-30 huijausyritystä, joiden myötä yritettiin päästä käsiksi yrityksen pankkitileihin. Tosiasia on, että vain pieni muutos yrityksen tietoihin tekee tilauspetoksista tekijälle vaivattomia. PRH:n mukaan on havaittu myös selkeästi järjestäytynyttä rikollista toimintaa, joilla tehtailtiin hallituksen jäsenten muutoksia.
Vaikka rikollisella toiminnalla aiheutettu sotku voidaan saada lopulta selvitettyä ja parhaassa tapauksessa jopa tekijä tuomittua, tilanteen hoitaminen vaatii valtavasti ylimääräistä työtä. Joskus käy jopa niin, että yritykselle aiheutuvien mainetappioiden pelossa yrittäjä päättää maksaa rikoksella aiheutetun vahingon kaikessa hiljaisuudessa eikä saa mitään apua edes vakuutuksesta.
Omaan yritykseen kohdistuvia vääriä kaupparekisterimerkintöjä kannattaa ehkäistä tilaamalla omien tietojen seurantapalvelu PRH:lta.
PPV Lex auttaa yrittäjää ja yrityksiä vahvalla ammattitaidolla kaikissa yritystoimintaan liittyvissä lakiasioissa!
Oikeus vainajan omaisuuteen siirtyy kuolinhetkellä vainajan lakimääräisille perillisille tai testamentissa nimetyille saajille. Pääsääntö koskee myös digitaalista jäämistöä. Harva tulee ajatelleeksi, että oikeus vainajan sähköposteihin, sosiaalisen median profiileihin ja kaikkeen muuhun vainajan digitaaliseen tietoon siirtyy perillisille aivan samalla tavalla kuin vaikkapa kesämökki.
Perehtyminen vainajan sähköposteihin voi kuitenkin aiheuttaa yllätyksen perillisille ja huolta viestinnän muille osapuolille. Säilyykö viestin luottamuksellisuus? Lähtökohtaisesti näin ei ole, sillä perinteisesti on katsottu, että kirjesalaisuus ja luottamuksellisen viestin perusoikeudellinen suoja lakkaavat henkilön kuolemaan. Perillisille tulee siten täysin laillisesti paljon sellaistakin tietoa, mitä vainaja ei välttämättä ole halunnut heidän saavan tietoonsa elinaikanaan, eivät myöskään viestinnän muut osapuolet. Tekemällä digitaalista jäämistöä koskevia määräyksiä testamentissa voidaan luottamukselliseksi tarkoitetun aineiston käsittelyyn oikeutettujen henkilöiden piiri rajata tarpeen mukaan ja esimerkiksi varmistaa, ettei aineisto päädy ei-toivottuihin käsiin. Myös digitaalisen jäämistön käsittelyä koskevat määräykset ovat mahdollisia.
PPV Lex auttaa huolehtimaan digitaalisesta jäämistöstäsi, kysy lisää!
Useat yrittäjät ovat tiedustelleet meiltä tällä viikolla, onko SAK:n koolle kutsumaan työttömyysturvan heikentämistä tarkoittavan aktiivimallin vastaiseen mielenilmaisuun osallistuville työntekijöille maksettava palkka mielenilmaisuun osallistumisen ajalta vai ei? Työsopimuslaissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus lakon ajalta on määritelty siten, että jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä. Työttömyysturvaa heikentävässä aktiivimallissa on kuitenkin kyse poliittisesta päätöksestä, jolloin sitä vastustava mielenilmaus ei ole varsinainen työtaistelutoimenpide. Työehtosopimusten voimassaolon päättymisestä seuraa, että työrauhavelvoitetta ei ole – lakko on tässä suhteessa sinänsä mahdollinen. Työoikeudellisesti kyse on kuitenkin luvattomasta poissaolosta. Tästä syystä työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa mielenilmaisuun osallistuville työntekijöille. Sen sijaan niille työntekijöille, jotka työsopimuksen mukaisesti saapuvat työpaikalleen, eivätkä osallistu mielenilmaisuun, on maksettava sovittu palkka – siitä huolimatta, että heidän osaltaan työ hidastuu, hankaloituu tai jopa estyy.
PPV Lex auttaa yrittäjiä ja yrityksiä myös työoikeuteen liittyvissä asioissa!
On tavallista, että yritysten sopimuksia ei ole systemaattisesti koottu eikä jäsennetty, eikä sopimusten keskeisiä ehtoja taikka voimassaoloa tunneta. Tieto ja tietämys häviävät esimerkiksi henkilövaihdosten myötä. Yritysjohdon tulisikin varmistua riittävästi siitä, että kaikki yritystä koskevat sopimukset säilytetään hallitusti ja että organisaation asianomaiset henkilöt tuntevat sopimusten keskeisen sisällön.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää sopimuksiin, joihin liittyy sopimussakkoehto, korvausvelvollisuus tai muu sanktioehto. Myös yrityksen itsensä tai sen sopimuskumppanin toimintaympäristön muutos saattaa tarkoittaa sinänsä pätevän sopimuksen merkityksen muutosta.
Lisäksi esimerkiksi sopimus irtisanomalla saatetaan lisätä yrityksen toimintavapautta, pienentää riskiä sopimusrikkomuksesta tai vaikkapa muuttaa sopimuksen hinnoitteluehtoa yrityksen kannalta edullisempaan suuntaan. Sopimusvalvonta saattaa myös paljastaa uhkaavan tai tapahtuneen sopimusrikkomustilanteen, johon on syytä reagoida yrityksen etujen turvaamiseksi.
PPV Lexin asiantuntijat avustavat ja neuvovat PK-yrityksiä kaikissa niiden sopimusasioissa. Yhteistyösopimus, kauppasopimus, ostosopimus, myyntisopimus, hankintasopimus, immateriaalioikeuksia koskeva sopimus, vuokrasopimus, lisenssisopimus, osakassopimus – näihin ja moniin muihin sopimuksiin saat asiantuntevaa apua meiltä! Tiedustelut Anssi Puutio, 040 5450 898.
Osakeyhtiölain mukaan hallituksen varajäseneen sovelletaan, mitä hallituksen jäsenen osalta on säädetty. Tämä tarkoittaa, että hallituksen varajäsenen joutuessa osallistumaan hallituksen kokoukseen esimerkiksi hallituksen varsinaisen jäsenen esteen (sairastuminen, matka) vuoksi, varajäsen vastaa hallituksen päätöksistä tai päättämättömyydestä, kuten muut hallitustyöskentelyyn osallistuvat hallituksen jäsenet.
Varajäsen voi kuitenkin poikkeuksellisesti joutua korvausvastuuseen yhtiölle aiheutuneesta vahingosta silloinkin, kun hän ei ole osallistunut päätöksentekoon. Tämä edellyttää kuitenkin, että varajäsen on laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensa esimerkiksi jättämällä ilmoittamatta tiedossaan olevia päätöksenteon kannalta olennaisia seikkoja, jotka hänellä on nimenomaan hallituksen varajäsenen roolissa.
Tällainen voi olla tilanne esimerkiksi silloin, kun hallituksen varajäsen on hallituksen jäsenen asemassa saanut sellaista tietoa, jolla on merkitystä päätöksen kannalta. Mikäli varajäsen ei kuitenkaan missään vaiheessa ole osallistunut hallitustyöskentelyyn, hän ei lähtökohtaisesti vastaa varsinaisten hallituksen jäsenten tekemistä päätöksistä.
Osakeyhtiölaissa säädetty vastuu on hyvä tiedostaa, kun antaa suostumuksen varajäsenen tehtävään. Kun käytetään tervettä järkeä ja perehdytään huolellisesti kulloinkin esille tuleviin kysymyksiin, varajäsenen tehtävään ei liity sellaista piilevää tai yllättävää vastuuta, mistä syystä varajäsenen tehtävää tulisi erityisesti karttaa.
PPV Lexin asiantuntijat toimivat PK-yritysten hallitusten, hallitusten puheenjohtajien, toimivan johdon sekä yritysten omistajien neuvonantajina, tiedustelut Anssi Puutio +358 40 5450 898, anssi.puutio@ppvlex.fi.
Yrittäjien yhteydenotoissa puhutaan usein siitä, että yrittäjästä on kirjoitettu valheellista tietoa joko julkisesti saataville tai muualle yrittäjän tärkeälle foorumille. Taustalla voi olla mitä vain: virhe tuotteessa tai palvelussa, riita tai vain halu vahingoittaa yrittäjän toimintaa.
Tiedon levittäminen laajalle on helppoa ja nopeaa. Tietoa voidaan levittää eri keskustelupalstoille, lukemattomiin sosiaalisiin medioihin tai jopa sähköposteina yrittäjän sidosryhmille.
Valheellisen tai osittain valheellisen tiedon leviäminen voi aiheuttaa nopeasti suurta vahinkoa. Yleensä pelätään, että mielikuva yrittäjästä, palveluista ja tuotteista muuttuu, mikäli valheellinen tieto tavoittaa yhteistyökumppanit, asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat. Pahinta on, kun työkeikkoja menetetään.
Ihmiset ovat tottuneet sietämään verrattain paljon törkykirjoittelua ja yrittäjät ovat vielä keskimääräistä sitkeämpiä. Vaikka itsestä kirjoitettua valheellista tietoa ei ole mukava lukea, se kannattaa ottaa talteen päivämäärineen ja tunnistetietoineen. Nettipalstojen ylläpitäjät auttavat tietojen poistamisessa palstoiltaan. Mikäli arvioi, että kyse olisi rikoksesta, voi olla itse poliisiin yhteydessä.
On peruteltua ottaa yhteys lakimieheen, kun halutaan estää tulevia vahinkoja tai apua jo tapahtuneen korjaamiseen. PPV Lex auttaa, kun vahinkoja estetään ja korjataan. Ota yhteyttä! Jussi Puutio puhelin 0400827219 ja jussi.puutio@ppvlex.fi
Sosiaalista mediaa koskevasta ohjeistuksesta kysytään usein. Tilanne on tyypillisesti se, että yritys ei ole määritellyt sosiaalista mediaa koskevaa toimiohjetta. Työnantajien kiinnostus ei kohdistu pelkästään työntekijöiden oikeuteen käyttää henkilökohtaista sosiaalista mediaa työaikana, koska työnantajat ovat yleensä tietoisia työaikaan liittyvästä määräysvallastaan. Työnantaja määrää, mitä työajalla tehdään. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt esimerkiksi se, käyttävätkö työntekijät työnantajan tarjoamaa sähköpostia yksityisessä sosiaalisessa mediassa ja tulisiko työnantajan olla tästä kiinnostunut. Salliiko sinun yrityksesi tai työnantajasi työsähköpostiosoitteen käyttämisen yksityisessä viestinnässä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Kannattaisiko tästä kuitenkin olla kiinnostunut? Ehdottomasti.
Toinen usein esiintyvä tilanne on se, että yritys ylläpitää sosiaalisessa mediassa julkaisualustaa (esimerkiksi Facebook), jota työntekijät osaltaan päivittävät teksteillä, kuvilla ja videoilla. Kuka omistaa yrityksen julkaisualustalla olevan aineiston tekijänoikeudet? Kuka käyttää aineistoon liittyvää määräysvaltaa? Kannattaisiko asia järjestää työnantajan ja työntekijöiden välillä. Ehdottomasti.
Avustamme yrityksiä työsuhdeasioissa. Osaamme auttaa laatimaan juuri teidän yrityksenne tarpeisiin soveltuvan ohjeiston sosiaalisen median käyttämiseen liittyvien oikeudellisten kysymysten järjestämiseksi. Ota yhteyttä! Anssi Puutio puhelin 040 5450 898 ja anssi.puutio@ppvlex.fi
Kesä ja alkusyksy ovat sesonkiaikaa asunnonvuokrausmarkkinoilla ja vuokrasopimuksia solmitaankin tällöin ennätysmäärä muihin ajankohtiin verrattuna. Vuokrasopimusten laatimisessa ja solmimisessa kaikkien osapuolten on syytä olla tarkkoja ja huolellisia, sillä hyvin laadittu ja selkeä vuokrasopimus takaa parhaiten ongelmattoman vuokrasuhteen. Erilaiset vuokrasopimuksia koskevat riidat ovat varsin yleisiä ja johtuvat usein epäselvistä sopimusehdoista. Sopimuksen sisällössä on aina muistettava huomioida etenkin pakottavat lain säännökset siten, että sopimus ei ole ristiriidassa niiden kanssa.
Vuokrasopimuksessa huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti sopimuksen kestoon ja irtisanomisaikoihin sekä vuokravakuus- ja vuokrankorotusehdon sisältöön. Lisäksi sopimuksessa kannattaa sopia selkeästi muun muassa tupakoinnista, lemmikkieläimistä, vesimaksusta, muuttopäivästä, asunnon jälleenvuokrauksesta sekä vuokralaisen kotivakuutuksesta.
Kotivakuutusta koskevaa ehtoa ei vuokrasopimuksissa aina ole, vaikka vakuutuksen olemassa olo olisi hyvin tärkeää molempien osapuolten oikeusturvan kannalta. Asia on ollut esillä muun muassa Korkeimman oikeuden tuoreessa ennakkotapauksessa (KKO 2016:33), jossa vuokralaisen aiheuttama vesivahinko oli vahingoittanut asunto-osakeyhtiön rakenteita eikä vuokralaisella ollut vahinkoa kattavaa kotivakuutusta. Tapauksessa käsiteltiin nimenomaan vuokranantajan vastuuta huoneiston osakkeenomistajana suhteessa kyseiseen asunto-osakeyhtiöön ja KKO on päätöksensä perusteluissa lausunut, että osakkeenomistajalla ei ole velvollisuutta asunto-osakeyhtiöön nähden edellyttää vuokralaiseltaan kotivakuutusta siltä varalta, että asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvat rakennuksen osat vahingoittuvat. Kyseisessä tapauksessa oikeudenkäynniltä oltaisiin kuitenkin todennäköisesti vältytty, mikäli vuokrasopimuksessa olisi ollut kotivakuutusta koskeva ehto ja vuokralaisella olisi ollut vahingon korvannut kotivakuutus.
PPV Lexin asiantuntijat ovat apunasi kaikenlaisissa sekä asuin- että liikehuoneiston vuokrasuhteita koskevissa asioissa. Lisätietoja Terhi Sievers, p. 040 570 8700.
Tuomioistuimet ovat hiljattain ratkaisseet mielenkiintoisia yhdistystoimintaa koskevia kiistakysymyksiä. Yhdistyksen kurinpito-oikeus suhteessa jäseniinsä on ollut arvioitavana kahdessa eri tapauksessa.
Sääntömääräyksen puuttumisen johdosta kirjallisen varoituksen antamisen yhdistyksen jäsenelle katsottiin kuuluvan yhdistyksen yleiselle kokoukselle eikä yhdistyksen hallitukselle, vaikka yhdistyksessä oli kurinpitoa koskeva ohje ja yhdistys oli myös noudattanut mainittua käytäntöä.
Jäsenen erottamista koskevassa tapauksessa yhdistyksen noudattamalle käytännölle annettiin painoarvoa harkittaessa yhdistyksen oikeutta erottaa jäsen sen perusteella, ettei jäsen ollut maksanut vuosittaisia jäsenmaksuja. Yhdistyksen jäsenen yhdenvertaisuuden perusteella erottamista ei olisi tullut tehdä varaamatta jäsenmaksunsa laiminlyöneelle jäsenelle tilaisuutta maksaa laiminlyödyt jäsenmaksut. Erottamista metsästysseurasta ei katsottu mahdolliseksi pelkästään siitä syystä, että jäsen oli lähetellyt muille jäsenille näiden häiritseväksi kokemia viestejä ja käyttäytynyt moitittavasti. Seuran sääntöjen vastaiseen toimintaan oli kyseisessä tapauksessa vedottu puolestaan liian myöhään.
Tapauksista uutisoi Edilex. Yhteenvetona tapauksista voidaan todeta, että yhdistystoiminnassa tulisi huolehtia siitä, että säännöt päivitetään asianmukaisin väliajoin. Erityisesti varoittamisen ja erottamisen perusteet on syytä kirjata sääntöihin, samoin kuin yhdistyksen elinten toimivalta – kuten edellä selostetuista tapauksista käy ilmi, varoituksen ja erottamisen kohteeksi joutuneet saatetaan hyvinkin viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi, näin on myös kokemuksemme mukaan.
Asiantuntijoillamme on kokemusta yhdistystoiminnassa esiintyvistä oikeudellisista ongelmista, yhteydenotot Anssi Puutio puhelin 040 5450 898, anssi.puutio@ppvlex.fi
Päättyneen talven aikana olemme avustaneet suomalaista yritystä oikeudenkäynnissä Ranskassa. Vaikka oikeudenkäynnin perimmäinen tavoite on sinänsä eri maissa sama, prosessi poikkeaa painotuksiltaan oikeudenkäynnistä Suomessa.
Muodollisuuksia esimerkiksi pukeutumisen ja käytösetiketin suhteen korostettiin, mutta päälinjaukset poikkesivat suuresti siitä, mihin olemme kotimaassa tottuneet. Esimerkiksi siihen, että kaikki asianosaiset saavat nähtäväkseen oikeudenkäyntiaineiston hyvissä ajoin etukäteen ja kokonaisuudessaan ei kiinnitetty lainkaan huomiota. Edes asianosaisen pyyntöön saada aineisto etukäteen nähtäväksi ei kiinnitetty minkäänlaista huomiota – Suomessa tämä olisi ennenkuulumatonta.
Asianosaiset toivat istuntoon laajoja kirjelmiä, mistä Suomessa luovuttiin jo 90-luvun alun uudistuksessa. Tuomioistuimen rooli vaikuttikin olevan enemmän tutkintotuomioistuimen luonteinen kuin meillä. Tämä näkyi myös siinä, että esimerkiksi asianosaisten ja todistajien kuulustelun hoiti pääasiallisesti tuomioistuin.
Tuomioistuin varasi tuomion antamiseen aikaa liki pari kuukautta, mutta aikataulusta ei pidetty kiinni, eikä siitä ilmoitettu – lopputulos ilmoitettiin noin kolmen kuukauden kuluttua istunnosta, mutta vain suullisesti ja pääpiirteissään. Tuomio kirjallisessa muodossa annettiin vasta noin viiden kuukauden päästä istunnosta. Jos osapuoli halusi valittaa tuomioista, joutui hän tekemään sen pelkän lopputulostiedon varassa, ilman tarkempaa tietoa perusteluista. Yhteenvetona voidaan todeta, että oikeudenkäynti toisessa maassa on ammatillisesti rikastuttava kokemus, joka nostaa suomalaisen oikeudenkäynnin arvostusta.
Lokakuu on yrityskauppojen aikaa. Kuukauden ensimmäisellä viikolla saatettiin päätöksen järjestely, jossa Pohjolan Värisisustus Oy:n osakekanta siirtyi osaksi Rovaniemen Väri ja Matto –konsernia. Kaupalla vahvistetaan Värisilmän asemaa väri- ja sisustusalan erikoiskaupassa Pohjois-Suomessa. Kaupan myötä konsernin liikevaihto tulee olemaan noin 9 miljoonaa euroa ja yritys työllistää neljäkymmentä (40) henkilöä. Värisilmä Oulun entiset osakkaat ja työntekijät jatkavat yhtiön palveluksessa, yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Hannu Hilli. ”Saimme Anssi Puutiolta hyvää apua yrityskaupassa – voin suositella”, Hilli kertoo.
Lokakuun toisella viikolla puolestaan ikääntyneiden palveluasumista tarjoava Palvelukoti Alma Oy vaihtoi omistajaa. Uusi omistaja on yksityisomistuksessa oleva Jovi Care Oy. ”Yritystoiminnasta luopuminen on ainutkertainen tapahtuma yrittäjä elämässä. Silloin kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Saimme Anssi Puutiolta erinomaista palvelua ja koimme, että omistusjärjestely on osaavissa käsissä” kertovat Palvelukoti Alma Oy:n osakekannan myyneet Maritta Pesonen ja Aila Outinen. ”Voimme suositella PPV Lexiä” he toteavat yhdessä.
Oletko myymässä yritystäsi? Suunnitteletko yrityksen ostamista? Ota yhteyttä, Anssi Puutio, puhelin 040 5450 898 ja anssi.puutio@ppvlex.fi
Kallioparkki eli viralliselta nimeltään Kivisydän on avattu yleisölle tänään. Pysäköintiluolastoa on rakennettu vuodesta 2012 lähtien. Hankkeen toteuttamista edelsi lunastustoimitus, jossa luolaston tarvitsemat maa-alueet lunastettiin Oulun kaupungille. Lunastusmenettely saatettiin päätökseen maaliskuun 2011. Kiinteistönomistajien on hyvä muistaa, että rakentamistöiden ja erityisesti räjäytystöiden kiinteistöille aiheuttamien vaurioiden korvausvaatimukset tulee esittää vuoden kuluessa Kivisydämen käyttöönotosta. Mikäli tämä laiminlyödään, on mahdollista, että vahingot jäävät kiinteistönomistajan itsensä kärsittäväksi.
PPV Lex on perehtynyt Kivisydämen rakentamistöiden aiheuttamien vahinkojen selvittelyyn, yhteydenotot Anssi Puutio, sähköposti anssi.puutio@ppvlex.fi, puhelin 040 5450 898 ja Terhi Sievers, sähköposti terhi.sievers@ppvlex.fi, puhelin 040 570 8700.
Rikoslakiin on 4.9.2015 lukien lisätty uusi identiteettivarkautta koskeva pykälä. Identiteettivarkaudesta on kyse kun kolmannen osapuolen erehdyttämiseksi oikeudettomasti käytetään toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheutetaan taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee.
Identiteettivarkauden säätäminen rangaistavaksi tarkoittaa vastedes esimerkiksi petosrikoksen yhteydessä, että henkilö, jonka tietoja on oikeudettomasti käytetty, on asianomistaja. Rangaistavuus edellyttää myös, että erehdyttämisessä käytetään toisen identiteettiä eli henkilöllisyyttä. Tarkoituksena on kattaa kaikki henkilöllisyyttä osoittavat tiedot, joiden perusteella kolmas osapuoli voi erehtyä luulemaan tiedon käyttäjää siksi, jota tieto koskee.
Esimerkiksi nimimerkillä Matti Meikäläinen esiintyminen ei kuitenkaan välttämättä ole rangaistavaa, jos nimimerkkiä käytetään vaikkapa mielipiteen ilmaisemisessa ilman erehdyttämistarkoitusta. Keskeistä on arvioida, onko tilanteessa aidosti erehtymisen vaaraa.
Lainmuutosta on heti tuoreeltaan kommentoitu puutteelliseksi esimerkiksi sen suhteen, että rikoksentekijä voi vapaasti käyttää keksittyä, oikean kaltaista henkilönimeä (Iltasanomat, uutiskommentti 4.9.2015). Tällöin ei sinänsä olisi kyse identiteettivarkaudesta, koska identiteettivarkauden suojan kohde on henkilön identiteetin loukkaamattomuus, mutta kyse voi tapauksesta riippuen olla muusta rikoksesta, esimerkiksi petoksesta, mikäli sen tunnusmerkit täyttyvät.
PPV Lex auttaa asianomistajia rikosasioissa, yhteydenotot Anssi Puutio 040 5450 898, anssi.puutio@ppvlex.fi ja Terhi Sievers 040 570 8700, terhi.sievers@ppvlex.fi.
Oikeudenkäynnit ja niissä esiin tuleva aineisto ovat pääsääntöisesti julkisia. Tämä tarkoittaa, että lähtökohtaisesti kuka tahansa on oikeutettu olemaan läsnä oikeudenkäynnissä ja saamaan jäljennöksen jutun asiakirjoista ilman erityistä perustetta ja perehtymään käsiteltävään asiaan.
Lain mukaan yritys voi vaatia liikesalaisuutensa käsittelemistä salaisena (eli ei julkisena), muiden edellytysten lisäksi sillä perusteella, että julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.
Helsingin hovioikeus on hiljattain käsitellyt yrityksen liikesalaisuuksien salassapitoa koskevaa kysymystä. Tässä tapauksessa salassapidettäväksi vaaditut tiedot liittyivät sopimussuhteeseen, jossa oli salassapitoehto. Hovioikeus katsoi, että mikäli salassapidon haittaedellytyksestä on erimielisyyttä, tulee kysymys ratkaista salassapitoa pyytäneen eduksi, paitsi milloin salassa pidettäväksi vaaditaan tietoja, joissa ei aivan ilmeisesti voi olla kyse salassa pidettävistä tiedoista.
Jo pienestä määrästä tietoa voi muuhun tietoon yhdistämällä aiheutua haittaa yritykselle. Salassapitoa tuomioistuimessa ei estä myöskään se, että tieto on muutaman vuoden vanhaa. Ratkaisua on pidettävä oikeana yrityksen liikesalaisuuksien suojan kannalta ja myös oikeusturvan kannalta. Mikäli yritys joutuisi oikeudenkäynnin yhteydessä oikeudenkäyntiä koskevien julkisuussäännösten vuoksi paljastaan tietoa, joka on muutoin salassapitosopimuksella suojattu, yritysten oikeusturvassa olisi merkittävä heikkous. Asiasta uutisoi Edilex 30.8.2015.
PPV Lex auttaa yrityksiä ja yrittäjiä oikeudenkäynneissä, yhteydenotot Anssi Puutio, 040 5450 898, anssi.puutio@ppvlex.fi
Tuoreessa Turun hovioikeuden antamassa ratkaisussa (Turun hovioikeus 25.2.2015, tuomio nro 173, dnro S 14/411, vailla lainvoimaa) erään osuuskunnan tilintarkastajat tuomittiin maksamaan vahingonkorvausta osuuskunnalle sen kirjanpitäjän tekemän kavalluksen vuoksi. Tapauksessa tilintarkastajien katsottiin menetelleen vahingonkorvausvastuun perustavalla tavalla huolimattomasti, koska he eivät olleet tehneet riittävää riskianalyysiä tarkastuksen kohteesta. Hovioikeus katsoi, että mikäli tilintarkastajat olisivat toimineet huolellisesti, kirjanpitäjän väärinkäytökset olisi havaittu ja niiden jatkuminen olisi voitu estää.
Myös Korkein oikeus on eräässä ennakkoratkaisussaan (KKO:2008:115) arvioinut tilintarkastajan huolimattomuudesta johtuvaa vahingonkorvausvastuuta. Tapauksessa tilintarkastaja oli tuomittu korvaamaan vahinkoa säätiötä kohtaan hallituksen puheenjohtajan kavallettua säätiön varoja, koska tilintarkastaja ei ollut vaatinut riittäviä selvityksiä puheenjohtajan suorittamista epäselvistä nostoista.
Mainitut ratkaisut havainnollistavat hyvin tilitarkastajien vastuun laajuutta ja sitä, että tilintarkastajien tulee tunnistaa tietyt riskit ja myös joissain rajoissa huomata rikoksen merkit välttääkseen vastuun vahingosta rikoksentekijän ohella. Tilintarkastaja on tilintarkastuslain mukaan velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tehtävää suorittaessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttaa yhteisölle tai säätiölle.
Tilintarkastajan huolimattomuus ilmenee tyypillisesti hyvän tilintarkastustavan laiminlyömisenä mutta hyvän tilintarkastustavan sisältöä ei kuitenkaan ole yleisissä oikeussäännöissä tarkoin määritelty. Myöskään muita tilintarkastajien huolellisuutta/huolimattomuutta yksityiskohtaisesti määrittäviä säännöksiä tai määräyksiä ei sisälly Suomen lainsäädäntöön taikka kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin. Tilintarkastajien vahingonkorvausvastuuseen johtavaa huolimattomuutta onkin suomalaisessa oikeuskäytännössä arvioitu tapausten erityispiirteiden perusteella.
Tiedustelut Terhi Sievers, p. 040 570 8700, terhi.sievers@ppvlex.fi.
Hammaslääkäriasemalla oli Helsingin hovioikeuden mukaan oikeus estää hammaslääkärin työskentely sopimuksen irtisanomisaikana sen jälkeen kun hammaslääkäri oli tulostanut itselleen suuren määrän niin sanottuja re call –tietoja hammaslääkäriaseman tietojärjestelmästä ja vienyt ne kotiinsa. Hammaslääkäri oli tulostanut tiedot tarkoituksin ilmoittaa toiselle vastaanotolle siirtymisestään. Hän kieltäytyi selvittämästä asiaa hammaslääkäriaseman kanssa. Hammaslääkäri oli nostanut asiassa vahingonkorvauskanteen pääkaupunkiseudulla toimivaa hammaslääkäriasemaa vastaan ja vaatinut vahingonkorvausta irtisanomisajalta saamatta jääneestä tulosta. Hovioikeus hylkäsi hammaslääkärin vahingonkorvausvaatimuksen.
Asiaa hoiti hammaslääkäriaseman puolesta Anssi Puutio. ”Hovioikeiden ratkaisu on tärkeä kannanotto siihen, ettei hammaslääkäri voi omavaltaisesti tulostaa ja viedä tietoja hammaslääkäriaseman tietojärjestelmästä, kuten alalla on vakiintuneesti ollut tapa”, Puutio toteaa. ”Oikeudenkäynti hoidettiin asiantuntevasti ja hyvin, olemme tyytyväisiä”, kertoo EHL, suukirurgi Pekka Asikainen. Asiasta uutisoi Edilex 7.4.2015. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Sopimusoikeutta ja terveydenhuollon juridiikkaa, kuten potilastietoja koskevat tiedustelut, Anssi Puutio, 040 5450 898, anssi.puutio@ppvlex.fi.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry (PPY) on valinnut PPV Lexin juridiikan asiantuntijaksi PK-yritysten omistajanvaihdosten muutostilanteiden hallintaan. Asiantuntijapalvelu on tarkoitettu yrittäjille ja yrityksille, jotka aikovat myydä yrityksensä tai liiketoimintansa taikka toteuttaa sukupolvenvaihdoksen lähivuosina. "Tämä on erittäin merkittävä etu sellaisille yrittäjille, jotka suunnittelevat lähivuosina toteutettavaa omistusjärjestelyä", kertoo Anssi Puutio. "Yrittäjän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan meihin, kun näköpiirissä on yrityskauppa, sukupolvenvaihdos tai muu yritysjärjestely", hän jatkaa. PPV Lex sai PPY:ltä täydet pisteet aikaisemmista yrityskaupoista ja yritysjärjestelyistä. Hankekausi kestää 31.5.2017 saakka.
Lisätiedustelut Anssi Puutio, puhelin 040 545 0898 ja anssi.puutio@ppvlex.fi.
Tekijänoikeuslain nojalla suojatun valokuvan linkittäminen internetsivulle ilman oikeudenhaltijan lupaa on ollut arvioitavana tekijänoikeusneuvostossa (TN). Teoskynnyksen ylittävän valokuvan saattaminen yleisön saataville (ja pois saatavilta) on oikeudenhaltijan yksinoikeus.
Valokuvan osalta tekijänoikeuden syntyminen edellyttää kuitenkin aina että valokuva on luovan henkisen työn tulos. Kaikki valokuvat eivät tätä vaatimusta täytä. TN:n mukaan linkitysoikeus riippuu kolmesta kriteeristä. Merkitystä on ensinnäkin sillä, onko kyseessä ansiotarkoituksessa tehty linkitys, ja toiseksi linkityksen systemaattisuudella. Lisäksi merkitystä on sillä, kenen toimet ovat ratkaisevia linkitettävän aineiston valinnassa, eli onko kyseessä kuvaan vievä hyperlinkki, syvälinkki vai im-tag –linkitys, jolloin linkitetyn kuvan näkyminen ei edellytä klikkaamista.
TN:n mukaan yksityisluonteisessa, ei-kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva valokuvan linkitys niin sanottua kuvaan vievää linkkiä käyttämällä (klikattava linkki, joka ei estä valokuvan oikeudenhaltijaa esimerkiksi lopettamasta valokuvan julkaisemista) on sallittua. TN:n lausunto tarkoittaa, että kaupallisissa tarkoituksissa tapahtuva valokuvien linkitys kannattaa sen sijaan aina järjestää valokuvan oikeudenhaltijan luvalla sopimusteitse. Lisäksi linkitys edellyttää muun muassa henkilötietolain säännösten huomioimista.
Valokuvan linkityksen oikeudellinen arviointi on tällä hetkellä vielä kehittymässä. Täsmällisten yleisluonteisten ohjeiden antaminen linkityksestä ei ole mahdollista, vaan linkityksen sallittavuus kaupallisissa yhteyksissä vaatii tapauskohtaista oikeudelliseen asiantuntemukseen perustuvaa harkintaa.
Tutustu TN:n lausuntoon, löydät sen täältä http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2014/TN_2014-4_anon.pdf.
Tiedustelut Anssi Puutio puhelin 040 545 0898, sähköposti anssi.puutio@ppvlex.fi
Korkein oikeus on tuoreessa tapauksessaan (KKO:2014:50) arvioinut työsopimuksen kilpailukieltoehdon sallittavuutta työsopimuslaissa tarkoitetun erityisen painavan syyn vaatimuksen valossa. Ratkaisulla on erityistä painoarvoa, sillä Korkein oikeus otti voimassa olevan työsopimuslain aikana nyt ensimmäisen kerran kantaa kilpailukieltosopimuksen perusteisiin ja erityisen painavan syyn vaatimuksen sisältöön.
Tapauksessa Korkein oikeus katsoi, että kilpailukielto ei ole ollut perusteltu, koska sille ei ole ollut erityisen painavaa syytä. Ratkaisun perusteluissa on todettu, että vaikka työnantajayhtiön toiminnan laatu ja liike- ja ammattisalaisuuden säilyttämisestä johtuva suojan tarve ovat jossain määrin puoltaneet kilpailukiellon sallimista, työntekijän asema ja palkkaus ovat kuitenkin olleet sellaisia, että kilpailukiellolle ei ole ollut perusteita. Tämä Korkeimman oikeuden tuore ratkaisu johtaa siihen, että kilpailukieltoehdon muotoileminen ja käyttöala on tulevaisuudessa suunniteltava entistäkin huolellisemmin.
Työoikeus on yksi PPV Lexin osaamisalueista, tiedustelut Terhi Sievers, p. 040 570 8700 ja sähköposti terhi.sievers@ppvlex.fi.
Rovaniemen hovioikeus on kumonnut Lemmenjoen kansallispuistossa kullanhuuhdontaa harjoittaneelle langetetun tuomion hallinnan loukkauksesta. Metsähallitus oli katsonut luvatta rakennettujen rakennusten loukkaavan sen oikeutta maanomistajana. Asiassa oli arvioitavana se, onko Lemmenjoen kansallispuistossa sijaitseva kaivospiirialue, jossa kullankaivajan kaivosoikeus on, katsottava olleen Metsähallituksen vai kullankaivajan hallinnassa.
Hovioikeuden mukaan nyttemmin kumottuun, vuoden 1965 kaivoslakiin perustuva kaivosoikeus tarkoitti, että kaivospiirissä maan pinnalla kaivostarkoituksiin käytetyt alueet olivat joutuneet kokonaan pois maanomistajan eli Metsähallituksen käytöstä. Kumotun kaivoslain mukainen kaivosoikeus antaa kaivospiirissä pikemminkin yleisen käyttövallan (nautintaoikeus) kuin oikeuden yksittäiseen toimenpiteeseen (rasiteoikeus).
Uuden, 1.7.2011 voimaan tulleen kaivoslain mukainen kullanhuuhdontaoikeus ei kuitenkaan enää anna yhtä vahvaa hallintaoikeutta maapohjaan kuin kumotun lain mukainen kaivosoikeus. Hovioikeus kumosi rangaistuksen ja poisti velvoitteen rakennusten purkamisesta. Lisäksi kullankaivaja sai valtiolta korvauksen oikeudenkäyntikuluistaan.
Yle Lappi uutisoi asiasta laajasti torstaina 3.7.2014.
Tiedustelut, Anssi Puutio puhelin 040 5450 898 ja anssi.puutio@ppvlex.fi.
Turun hovioikeus on hiljattain vahvistanut, että vaikka yhteistoimintamenettelyyn kuuluvat neuvottelut ovat kesken, ei ole estettä valmistella eri toimintavaihtoehtoja silmällä pitäen yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisen jälkeistä aikaa.
Esimerkiksi irtisanomisten harkitseminen ja irtisanomisilmoitusten laatiminen valmiiksi on sallittua ennen yhteistoimintaneuvotteluiden päättämistä edellyttäen kuitenkin, että lopullinen päätös toimenpiteistä tehdään vasta yhteistoimintaneuvotteluiden päättämisen jälkeen. ”Hovioikeuden tuomiolla on yleisempääkin merkitystä, koska hovioikeuden arviointi näyttäisi poikkeavan linjasta, jonka työtuomioistuin on eräissä tapauksissa omaksunut. Vuonna 2007 voimaan tulleen yhteistoimintalain rikkomista koskevaa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua ei ole vielä olemassa”, kommentoi työnantajayhtiötä hovioikeudessa avustanut Terhi Sievers PPV Lexiltä.
Työoikeus, johdon neuvonta ja oikeudenkäynnit kuuluvat PPV Lexin palveluihin, tiedustelut Terhi Sievers, p. 040 570 8700 ja sähköposti terhi.sievers@ppvlex.fi.
Anssi Puutio on 17.4.2014 suorittanut hyväksytty hallituksen jäsen –tutkinnon. Hyväksytty hallituksen jäsen –koulutus on Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n vuonna 2005 yhdessä alulle panema valtakunnallinen koulutuskokonaisuus, jossa ovat mukana kaikki Manner-Suomen kauppakamarit.
Koulutusohjelman tarkoituksena on aktivoida ja kehittää hallitustyöskentelyä. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa yrittäjiä sekä yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä paremmin. Tällä hetkellä Puutio työskentelee hallituksen jäsenenä yhdessä PK-yrityksessä, minkä lisäksi hän on toiminut pitkään PK-yritysten hallituksen sihteerinä.
Yritysten hallituksen neuvonta ja osallistuminen hallitustyöskentelyyn kuuluu PPV Lexin palveluihin, lisätiedot Anssi Puutio, puhelin 040 5450 898 ja sähköposti anssi.puutio@ppvlex.fi.
Pohjois-Pohjanmaan omistajanvaihdosseminaarissa puhunut toimitusjohtaja Kai Besmond korostaa yrityskaupan huolellista valmistelua. Aikaa yrityskaupan tekemiseen on hyvä varata noin pari vuotta, mutta myymiseen on valmistauduttava jo tätä aikaisemmin. Esimerkiksi taseen rakenne on suunniteltava siten, että täytäntöönpanovaiheessa ei tule yllätyksiä.
Besmond korostaa ulkopuolisen asiantuntijan käyttämistä yrityskaupan kaikissa vaiheissa. Omistajanvaihdos sisältää aina myös sudenkuoppia, mistä syystä yritystoiminnan myyjän ja ostajan on kummankin ehdottoman tärkeää varmistua asiantuntijan asiantuntemuksesta ja riippumattomuudesta. Vaikka tästä Besmondin mukaan aiheutuu jonkin verran kustannuksia, panostus kannattaa ongelmien välttämisen ja parempien kauppaehtojen, kuten korkeamman kauppahinnan saamisen myötä.
Anssi Puutio PPV Lexiltä avusti Kai Besmondia hänen myydessään tilitoimisto-, koulutus- ja asiantuntijapalveluista koostuneen yritystoimintansa vuonna 2013. Järjestelyssä hyödynnettiin Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien omistusjärjestelypalvelua, johon PPV Lex kuuluu. Puutio korostaa lisäksi kaupan osapuolten yhteisiä arvoja ja tavoitteita onnistuneessa yrityskaupassa, samoin yrityskauppakokemusta sekä sujuvaa yrityskauppaprosessia järjestelyn läpiviemiseksi. Besmond on tyytyväinen PPV Lexiltä saamaansa asiantuntija-apuun ja suosittelee sitä myös muille.
Katso Kai Besmondin puheenvuoro omistajanvaihdosseminaarista tästä linkistä https://www.youtube.com/watch?v=7ZfaWm8JlCE.
Mikäli olet aikeissa myydä tai ostaa yrityksen, ota yhteyttä - me osaamme auttaa Sinua. Anssi Puutio, puhelin 040 5450 898 ja sähköposti anssi.puutio@ppvlex.fi.
Korkein hallinto-oikeus on tuoreessa vuosikirjapäätöksessään (KHO 2014:9) ottanut kantaa Suomen perintöverolain ja perintöverotusta koskevan valtioiden välisen verosopimuksen keskinäiseen suhteeseen. Tapauksessa perinnönsaaja oli Suomessa asuva Suomen kansalainen ja perinnönjättäjä Yhdysvaltojen kansalainen, joka oli asunut pysyvästi Yhdysvalloissa ja jonka koko jäämistöomaisuus oli sijainnut Yhdysvalloissa. Päätöksessään KHO totesi, että verosopimus rajoitti Suomen perintöverotusoikeuden laajuutta siten, että perinnönsaajan verotusta toimitettaessa olisi verosopimuksen mukaisesti tullut jättää ottamatta lukuun perinnönjättäjän Yhdysvalloissa sijainnut jäämistöomaisuus.
Edellisen kerran KHO on ratkaissut samankaltaisen tapauksen vuonna 1965 (KHO:1965-ll-579), jolloin lopputulos on ollut toisenlainen. KHO on tuolloin päätynyt siihen, että perintö oli kokonaisuudessaan Suomessa verotettavaa tuloa, mutta veron määrästä oli vähennettävä Yhdysvalloissa määrätyn veron määrä.
Suomen ja Yhdysvaltain välinen perintöverotusta koskeva verosopimus perustuu pääosin siihen, että vain omaisuuden sijaintivaltio verottaa omaisuuden perintöverotuksessa. Verohallinnon julkaisemassa Kansainvälisen verotuksen käsikirjassa todetaan kuitenkin vastoin verosopimuksen sisältöä, että perinnönsaajan asuessa toisessa sopimusvaltiossa kuin vainaja asui, perintö saataisiin kokonaisuudessaan verottaa myös tässä valtiossa. Tämä verohallinnon virheellinen ohjeistus perustuu mitä ilmeisimmin mainittuun KHO:n tapaukseen vuodelta 1965. Nyt kuitenkin KHO on antanut uuden linjauksen perintöverolain ja verosopimusten suhteeseen, mikä tulee vaikuttamaan perintöverotukseen jatkossa.
Perintöverotuksessa verovelvollisen muutoksenhakuaika on viisi vuotta verotuksen toimittamisvuotta seuraavan vuoden alusta. Mikäli verovelvollinen on saanut sopimusvaltiossa perinnön ja muutoksenhakuaika on edelleen avoinna, kannattaa tarkistaa, onko perinnöstä määrätty perintöveroa Suomessa. Yhdysvaltain lisäksi Suomella on perintöverotusta koskeva sopimus muun muassa Pohjoismaiden (pl. Ruotsi) sekä Ranskan, Sveitsin ja Alankomaiden kanssa.
PPV Lexin asiantuntijat ovat apunasi kaikenlaisissa perintö- ja vero-oikeudellisissa asioissa, lisätietoja Terhi Sievers, p. 040 570 8700
Korkein oikeus on antanut ratkaisun lunastuslain lunastuskorvaukseen liittyvän arvonnousun leikkaamisen ajankohdan määräytymisestä. Lunastuslain mukaan, kun kunnalle hankitaan kiinteää omaisuutta yhdyskuntarakentamista varten alueelta, jolle kunta on päättänyt laadittavaksi asemakaavan tai jonka asemakaavaa on päätetty muuttaa, ei kaavan laatimispäätöksen tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtunutta arvonnousua oteta lunastuskorvausta määrättäessä huomioon.
Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon jälkeen varsinaista kaavanlaatimispäätöstä tai kaavan muuttamispäätöstä ei käytännössä tehdä, koska kaavanlaatimispäätöstä vastaa nykyisessä laissa kaavoituksen vireille tulo – käsite. Korkeimman oikeuden mukaan lunastuslain säännöstä ei voida tulkita siten, että nimenomainen kaavanlaatimispäätös olisi arvonnousun leikkaamisen edellytys. Asemakaavan laatimisesta oli kunnassa tiedotettu ensi kerran 24.11.2003 julkaistussa kunnanhallituksen hyväksymässä kaavoituskatsauksessa, johon oli sisällytetty vireillä olevat kaavoitushankkeet. Koska varsinaista kaavanlaatimispäätöstä ei ole tehty, määräytyy arvonnousun leikkaamisen ajankohta sen ajankohdan perusteella, jolloin asemakaavan vireille tulosta oli ilmoitettu. Korkein oikeus katsoi kaavasta ilmoitetun 10.10.2004, jolloin asemakaavan vireille tulosta oli ilmoitettu julkisesti paikallisessa sanomalehdessä.
Tapaus tulee täsmentämään kunnan viranomaisten menettelytapoja kaavan vireille tulosta ilmoittamisessa kuntalaisille ja niille, joiden etua ja oikeutta kaavoitus koskee. Tapauksen perusteella voidaan arvioida, onko vireillä olevissa ja hiljattain päättyneissä lunastusmenettelyissä kiinteistön arvonnousun leikkaaminen suoritettu oikeasta ajankohdasta.
Kaavoitus- ja rakentamisoikeutta koskevat kysymykset kuuluvat PPV Lexin palveluihin, lisätietoja puh. 020 7431 200 ja sähköposti info@ppvlex.fi.
”Kohu on median yksi tapa toteuttaa oikeudenmukaisuutta. Kohua ei synny ilman syytä. Ei savua ilman tulta”, sanoo Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen.
Uimosen mielestä on päivänselvää, että medialla on vaikutusvaltaa. Muuta valtaa sillä ei kuitenkaan ole, koska sillä ei ole oikeutta tehdä kuin omaa toimialaansa koskevia päätöksiä. Siitä huolimatta media pystyy määrittelemään, mistä maassa puhutaan. Media voi vaikuttaa oikeudenmukaisuuden toteutumiseen luomalla niin kovia julkisuuspaineita, etteivät maan mahtavimmatkaan kestä niitä.
Uimonen myöntää, että median vaikutusvaltaan liittyy myös varjopuolensa.
”Välillä mediakohut hukuttavat alleen muut näkökulmat ja kohua vastaan puhuvat argumentit niin sanotun median megafonivaikutuksen takia. Kun kaikki välineet pitävät samaa asiaa näyttävästi esillä samasta näkökulmasta, yleisöltä edellytetään perusteellista asioihin paneutumista, jotta se pystyisi näkemään kohun alle ja voisi muodostaa oman, itsenäisen käsityksensä asioista. Käytännössä sellainen paneutuminen vie liikaa aikaa ja voi olla jopa mahdotonta.”
Risto Uimonen esiintyi PPV Lexin 10-vuotisjuhlaseminaarissa, jonka teemana oli ”Kolme näkökulmaa oikeudenmukaisuuteen”. Seminaarin muita puhujia olivat Rovaniemen hovioikeuden eläkkeelle jäänyt presidentti Esko Oikarinen ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Ota yhteyttä
Soita meille 020 7431 200 tai lähetä viesti lomakkeella.
|
Kirkkokatu 27 A (Rotuaari) | FI-90100 Oulu |
Tietosuojailmoitus ja tietoa verkkosivulla käytettävistä evästeistä
25.5.2018
Huolehdimme, että henkilötietojasi käsitellään asianmukaisella tavalla yksityisyyttäsi kunnioittaen. Tässä tietosuojailmoituksessa kerromme suorittamastamme henkilötietojen käsittelystä ja verkkosivullamme käytettävistä evästeistä. Tietosuojailmoituksessa on myös ohjeet, mikäli haluat käyttää rekisteröityjen oikeuksia.
Rekisterinpitäjä on PPV Lex Law Firm Oy, joka on oikeudellisia palveluja tarjoava osakeyhtiö.
Yhteystiedot: Kirkkokatu 27 A, 90100 Oulu. info@ppvlex.fi, +358207431200
Mikä on henkilötietojesi käsittelyn tarkoitus?
Osana toimintaamme käsittelemme henkilötietoja alla kuvattuja tarkoituksia varten.
- Asiakasrekisterin tietoja käsittelemme asiakassuhteen hoitamista ja kehittämistä varten.
- Toimeksiantoihin liittyviä tietoja käsittelemme toimeksiantojen hoitamista varten siten kuin yksittäinen toimeksianto ja voimassaoleva lainsäädäntö meitä velvoittavat.
- Sidosryhmien tietoja käsittelemme, jotta voimme tiedottaa toiminnastamme ja lähettää markkinointiviestintää.
- Verkkosivumme kävijöiden tietoja käsittelemme verkkosivumme kehittämistä varten.
- Työnhakijarekisterin tietoja käsittelemme rekrytointipäätösten tekemistä varten.
- Työntekijöidemme tietoja käsittelemme työantajavelvoitteiden hoitamista varten.
Mistä saamme tietoja?
Saamme tietoja rekisteröidyltä itseltään, viranomaisilta, luottotietoyhtiöiltä, yhteystietopalveluiden tarjoajilta ja muilta vastaavilta luotettavilta tahoilta.
Saatamme kerätä edellä kuvattuja tarkoituksia varten tietoja myös julkisesti saatavilla olevista lähteistä ja kolmansilta osapuolilta kulloinkin sovellettavan lainsäädännön rajoissa.
Kenelle luovutamme tai siirrämme tietojasi?
Lähtökohtaisesti emme luovuta tietojasi kolmannelle osapuolelle. Mikäli toimeksianto, lainsäädäntö tai jokin viranomaisvelvoite edellyttää tietojen luovuttamista, tutkimme pyynnön tapauskohtaisesti arvioidaksemme tietojen luovutuksen lainmukaisuuden. Luovutamme tietojasi myös kolmannelle osapuolelle tai toiselle rekisterinpitäjälle, mikäli olemme kanssasi niin sopineet.
Lisäksi olemme tehneet sopimuksia tiettyjen palveluntarjoajien kanssa, jotka osana tarjoamaansa palvelua voivat käsitellä henkilötietojasi meidän puolestamme. Näissä tilanteissa olemme tehneet asianmukaiset sopimukset palveluntarjoajien kanssa ja olemme näin varmistaneet henkilötietojen asianmukaisen käsittelyn myös näissä tilanteissa.
Käsitelläänkö tietoja kolmansissa maissa?
Emme luovuta tietojasi kolmansiin maihin EU/ETA-alueen ulkopuolelle, mikäli toimeksiantomme ei edellytä tietojen luovuttamista.
Käytämme kuitenkin verkkosivullamme työkaluja, joiden palveluntarjoajat saattavat sijaita EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolella. Tällainen palveluntarjoaja on esimerkiksi Google Analytics. Näissä tapauksissa varmistamme riittävän tietosuojan tason soveltamalla siirtoon tietosuojalainsäädännön mukaisia suojatoimenpiteitä.
Miten suojaamme tietojasi?
Toimintamme kulmakivi on luottamuksellisuus, jota vaalimme kaikissa tilanteissa.
Meillä on käytössä erilaisia sekä teknisiä että organisatorisia menetelmiä ja suojakeinoja, joilla pyrimme varmistamaan riittävän tietoturvallisuuden. Toimitilojemme turvallisuuden varmistamme erilaisilla valvontajärjestelmillä. Lisäksi rajoitamme henkilöstön pääsyä tietoihin rooleihin perustuvilla käyttöoikeuksilla.
Kuinka kauan säilytämme tietojasi?
Säilytämme tietojasi niin kauan kuin ne ovat tarpeen toimintamme kannalta sekä meitä velvoittavan lainsäädännön kannalta. Säilytysajat vaihtelevat eri käsittelykokonaisuuksien välillä. Arvioimme tietojen säilyttämisen tarpeellisuutta säännöllisesti sovellettava lainsäädäntö huomioon ottaen.
Mitkä ovat sinun oikeutesi rekisteröitynä?
Vastustusoikeus
Sinulla on oikeus vastustaa sinuun kohdistuvia käsittelytoimia, tilanteessa, jossa käsittelemme henkilötietojasi oikeutetun edun perusteella. Voit esittää vastustamista koskevan vaatimuksesi meille ottamalla yhteyttä sähköpostilla info@ppvlex.fi. Sinun tulee yksilöidä se erityinen tilanne, johon perustuen vastustat käsittelyä.
Suoramarkkinointi
Voit antaa meille suoramarkkinointia koskevia suostumuksia tai kieltoja.
Oikeus saada pääsy tietoihin
Sinulla on oikeus tarkastaa, mitä tietoja olemme sinusta tallentaneet. Voimme evätä tämän pyynnön laissa säädetyin perustein. Tämän oikeuden käyttäminen on lähtökohtaisesti maksutonta.
Oikeus vaatia tiedon oikaisemista, poistamista tai käsittelyn rajoittamista
Sinulla on oikeus pyytää meitä oikaisemaan sinua koskeva virheellinen tieto. Lisäksi voit pyytää meitä poistamaan jonkin sinua koskevan tiedon tai pyytää käsittelyn rajoittamista laissa säädetyin perustein.
Oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen
Siltä osin kuin olet itse toimittanut meille tietoja, joita käsitellään antamasi suostumuksen perusteella, sinulla on oikeus saada tällaiset tiedot itsellesi ja oikeus siirtää nämä tiedot toiselle rekisterinpitäjälle.
Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle
Sinulla on oikeus tehdä valitus toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle, jos katsot, että emme ole noudattaneet toimintaamme soveltuvaa tietosuojasääntelyä.
Mikä on eväste?
Käytämme verkkosivullamme evästeitä (cookies). Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka verkkoselain tallentaa käyttämällesi laitteelle. Evästeiden käyttäminen on yleinen käytäntö useimmilla verkkosivuilla.
Miksi evästeitä käytetään?
Evästeiden ansiosta verkkosivumme käyttö on helpompaa ja teknisesti sujuvampaa. Eväste muistaa esimerkiksi käyttämäsi kielen ja näyttöasetukset eikä sinun tarvitse määrittää niitä aina uudelleen.
Evästeet auttavat meitä saamaan tietoa verkkosivumme käytöstä. Näiden tietojen avulla voimme kehittää verkkosivuamme palvelemaan sinua entistä paremmin.
Myös kolmannet osapuolet voivat kerätä tietoa evästeiden avulla. Käytämme Google Analyticsiä mittaamaan verkkosivumme käyttöä.
Evästeiden tyhjentäminen ja estäminen
Voit tyhjentää evästeet käyttämäsi laitteen selaimen asetuksista. Sinulla on myös mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla käyttämäsi laitteen selaimen asetuksia.
Ellet poista evästeitä käytöstä, katsomme, että olet hyväksynyt evästeiden käytön.
Muutokset tähän tietosuojailmoitukseen
Jos teemme muutoksia tähän tietosuojailmoitukseen, päivitämme uuden tietosuojailmoituksen verkkosivullemme ja merkitsemme siihen päivityksen ajankohdan. Jos tekemämme muutokset ovat merkittäviä, voimme tiedottaa niistä myös muilla keinoilla. Suosittelemme, että tarkastat tietosuojailmoituksen säännöllisesti.
Lisätietoja
Mikäli sinulla on kysyttävää liittyen tietosuojakäytäntöihimme tai haluat käyttää sinulle kuuluvia oikeuksia, pyydämme sinua ottamaan meihin yhteyttä sähköpostilla info@ppvlex.fi.