Asiantuntijat luottavat meihin.



Haluamme, että asiakas tietää, kuka hänen asioitaan hoitaa.

Asiakas on meille tärkeä.

Annamme tekemisellemme kasvot, joihin asiakkaat voivat luottaa.

Ota yhteyttä

Toissijainen perillinen – tunne oikeutesi!

12.10.2012

Lapsettoman avioparin kuolinpesien perillisten kesken ilmenee usein epätietoisuutta kunkin asemasta ja oikeuksista puolisoiden jälkeisissä kuolinpesissä.

Jos perittävä on naimisissa eikä häneltä jää rintaperillisiä ja hän ei ole tehnyt testamenttia, perii eloonjäänyt puoliso ensiksi kuolleen puolison. Leski on silloin ensiksi kuolleen puolison ainoa perillinen. Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset (isä, äiti, veli, sisar tai veljen tai sisaren jälkeläinen) eivät ole hänen kuolinpesänsä osakkaita vaan vasta lesken kuolinpesän osakkaita ja he saavat puolet lesken pesästä tämän jälkeen. Jollei ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ole elossa, omaisuus menee kokonaan lesken omille perillisille.

On huomattava, että vaikka ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät ole hänen kuolinpesänsä osakkaita, on heidät kutsuttava ensiksi kuolleen puolison perunkirjoitukseen. Tämä siksi, että siten he saavat tiedon siitä, että heille toissijaisesti tuleva perintö menee ensivaiheessa leskelle.

Leskellä on melko vapaa oikeus käyttää puolisolta perimäänsä omaisuutta haluamallaan tavalla. Leski saa mm. myydä perimäänsä omaisuutta ilman, että toissijaiset perilliset voivat asiaan puuttua. Lesken antama lahja voidaan kuitenkin vaatia palautettavaksi lesken kuolinpesään jos lesken perillisten osuudesta ei voida maksaa vastiketta ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille heidän pesäosuutensa vähentymisestä ja lahjansaaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahja loukkasi toissijaisten perillisten oikeutta. Leski ei myöskään saa testamentilla määrätä siitä omaisuudesta, joka on menevä lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Omasta omaisuudestaan leski sen sijaan saa vapaasti tehdä testamentin.

Jos perittävä on tehnyt testamentin lesken hyväksi, tämän asema riippuu ratkaisevasti testamentin sisällöstä. Testamentti voi olla omistus- tai hallintaoikeustestamentti ja siinä voi olla myös toissijaismääräys. Lesken hyväksi tehty testamentti tulee aina antaa tiedoksi ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille, koska heillä on oikeus moittia testamenttia. Mikäli toissijaiset perilliset ovat hyväksyneet lesken hyväksi tehdyn omistusoikeustestamentin ja se on tullut lainvoimaiseksi, eivät ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset ole enää lesken kuolinpesän osakkaita.

Asianajotoimisto PPV Lex Oy hoitaa liikejuridiikan lisäksi myös perintöoikeudellisia toimeksiantoja. Muun muassa perunkirjoitus, pesänselvitys, perinnönjako, lakiosan vaatiminen, testamentin tiedoksianto, testamentin moite ja testamentin täytäntöönpano ovat meille tuttuja asioita. Mikäli Sinulla on perintöoikeuteen liittyvä kysymys, ota yhteyttä!

OTM Terhi Kivistö tai AA Pasi Kantomaa p. 0207 431 200
 

<< Takaisin