Uutisia Lakimaailmasta
Onko yrityksesi hävinnyt julkisen tarjouskilpailun tarjousvertailun hintapisteytyksessä?
29.09.2011
Markkinaoikeus on hiljattain täsmentänyt sääntöjä, jonka mukaisesti tarjousten hintavertailu tulee suorittaa. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan hintavertailussa, joka on ilmoitettu tehtäväksi siten, että halvin hinta jaetaan kilpailevalla hinnalla ja näin saatu osamäärä kerrotaan painoarvokertoimella, huomioon tulee ottaa desimaalit. Laskelman lopputulosta ei tule pyöristää lähimpään tasalukuun (kuten hankintayksiköt vakiintuneesti tekevät), ellei lopputuloksen pyöristämisestä ole mainittu hankintailmoituksessa. Pyöristäminen ilman sitä koskevaa mainintaa hankintaehdoissa loukkaa hyvin helposti tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusta. Markkinaoikeuden kanta on hyvä ottaa huomioon niin tarjouskilpailua järjestettäessä kuin myös hankintapäätöksen oikeellisuutta arvioitaessa.
Markkinaoikeudessa käsiteltiin hiljattain urakkaan liittyvää kiistaa hankintakriteerein täyttymisestä. Tapauksessa tarjousten pisteytysperusteet -asiakirjan mukaan tarjoushinnan vertailupisteet oli tarjouspyynnössä ilmoitettu laskettavaksi siten, että halvin hinta jaetaan tarjoushinnalla ja näin saatu osamäärä kerrotaan enimmäispistemäärällä 60. Hankintapäätöksen liitteenä oli tarjousten vertailutaulukko, johon hinnasta sekä laadun arvioinnin osatekijöistä annetut pisteet oli merkitty kokonaisluvuin. Sekä hakijan että voittaneen tarjoajan kokonaispisteiksi oli ilmoitettu 96 pistettä. Asiakirjasta ilmeni, että voittanut tarjoaja on tehnyt hinnaltaan halvimman tarjouksen ja sen hintapisteiksi on muodostunut 60 pistettä. Voittanut tarjoaja on laadun osalta saanut yhteensä 36 pistettä. Valittajan hintapisteiksi oli taulukossa merkitty 56 pistettä. Valittajan tarjoushinta on ollut tarjousvertailun vasta kolmanneksi halvin. Laadun osalta valittaja on kaikista neljästä arviointikriteeristä saanut enimmäispisteet 10 ja siten yhteispisteet 96. Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön mukaisella laskutavalla valittajan olisi tullut saada hinnan osalta 56,03 pistettä ja näin ollen yhteispisteet 96,03. Valittajan olisi siten tullut korkeimmat yhteispisteet saaneena tarjoajana voittaa tarjouskilpailu.
Markkinaoikeus totesi, että hankintalaissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei ole tarkempia säännöksiä siitä, miten pisteytys tarjousten vertailussa on tehtävä. Oikeusohjeena on siten pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momenttia, jonka mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyyn osallistuvia tasapuolisesti ja syrjimättä.
Hankintayksikkö perusteli markkinaoikeudessa kokonaislukujen käyttämistä pisteytyksessä sillä, että tarjousvertailussa myös laatutekijöiden pisteytyksessä on käytetty kokonaislukuja.
Markkinaoikeus totesi, että hintavertailussa päädytään jo laskutavasta johtuen yleensä aina desimaalilukuihin muiden kuin halvimman tarjouksen tehneen tarjoajan osalta. Hintavertailussa pyöristyssääntöjen käyttö johtaa siihen, että vertailussa ei tarkkaan ottaen enää oteta huomioon tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamaa hintaa. Laatuvertailussa yksittäisten vertailutekijöiden pisteytyksen saattaminen kokonaislukuihin perustuvaksi pyöristyksen perusteella taikka kokonaislukujen käyttäminen suoraan ei samalla tavalla kuin hintapisteiden jälkikäteinen pyöristäminen muuta hankintayksikön harkintavallan puitteisiin kuuluvaa arviota tarjouksen paremmuudesta suhteessa muihin tarjouksiin.
Julkisista hankinnoista annetun lain 62 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Tarjousten valintaperusteena on yleensä kokonaistaloudellinen edullisuus, laatu on usein pisteytetty erikseen. Markkinaoikeuden mukaan kokonaistaloudellinen edullisuus tarjouksen valintaperusteena merkitsee sitä, että tarjouskilpailun voittajaksi tulee valita se tarjoaja, jonka pisteet hintavertailusta ja laatuvertailusta yhteenlaskettuna ovat suurimmat riippumatta siitä, onko hintavertailu suoritettu laskennallisesti samalla tavalla kuin laatutekijöiden vertailu tarjouspyynnössä esitettyjen painotusten ja pisteytysten puitteissa. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty, että hintapisteet tultaisiin tarjousvertailussa ottamaan huomioon ainoastaan kokonaislukujen tarkkuudella. Markkinaoikeus totesi, että ilman hintapisteiden pyöristämistä kokonaislukuihin valittaja olisi saanut tarjoushintansa ja voittaneen tarjoajan tarjoushinnan perusteella laskien kahden desimaalin tarkkuudella 56,03 hintapistettä ja laadun osalta 40 laatupistettä eli yhteensä 96,03 pistettä, kun taas voittanut tarjoaja on saanut 60 hintapistettä ja 36 laatupistettä eli yhteensä 96 pistettä. Valittaja olisi siten virheettömässä menettelyssä saanut enemmän pisteitä kuin voittanut tarjoaja ja se olisi tullut valita tarjouskilpailun voittajaksi.
Asianajotoimisto PPV Lex Oy:n asiantuntijat seuraavat eri oikeudenalojen kehittymistä ja hyödyntävät uusia oikeusohjeita asiakkaittensa eduksi. Ota yhteyttä!
MAO:363/11
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/mao/2011/20110363
<< Takaisin